J. F. Lagervallin 'Satu Sallisesta'; 'Uni' on Projekti Lnnrotin julkaisu
n:o 872. E-kirja on public domainissa sek EU:ssa ett sen ulkopuolella,
joten emme aseta mitn rajoituksia kirjan vapaan kytn ja levityksen
suhteen.

Tmn e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lnnrot.




SATU SALLISESTA; UNI

Kirj.

J. F. Lagervall



Helsingiss
Prnttty Waseniuksen tygn Wuonna
1831.





        Imprimatur.

        J. M. af Tengstrm.






SATU SALLISESTA

Joka epilemt oli esi is niillen mainittavillen Sallisillen,
jotka aina johtahtivat suomen suojelemisen, ja joista se suuri ja
aina muistossa piettv samannimellinen Karjalan Genraali heijn
kunniaksensa kehui perijuurensa olevan.




Vvy vanhan Vinmisen
Joukkavainen jousi Kiss
Kulki yksin Kuusikossa
Men alla mnnykss,
Vaimon vaipuneen havahti
Toimettomana tokahti
Nki maahan nntyneen
Kuuristautunna Kumoon
Kylilleen Kyyristynn
Eukko runsas rungaltansa
Vaimo vahva vartalolta
Vaan oli vahtoa vajilla.

Pieni lapsi laitumella
Venyi vieress veress
Tantereella miehen taimi
Veressns vierettiis
Knteliis Ktkyet
Ilman vitmita vireesti
Ilman liekuta lepisi;
Potki poika Sorkillansa
Tanteretta miehen taimi
Laitumella lauleloopi
Lauleloppi laaullansa
liseepi nellns
Taputellen tanteretta;
Ehti einett emlt
Ano eineen apua
Nkeepi emns nnnt
Nki rinnat riippuvaiset
Tapaa hertaisen tavaran
Kullan vertaista venytti
Imeksi imeisen alku
Miehen alku mieleksiipi;
Vaan ei kuollut kumppaniksi
Eik kelpaava emksi,
Eik synny Syttjksi
Ihanaks imettjksi
Ensinkn elttjksi
Kalliiksi Kantajaksi
Vakavaksi vartiaksi
Holhojaksi huonon lapsen.

Jousen ktki Joukkavainen
Varsinkin vasamat ktki
Peitti pienen pehkon alle
Nuolet toiste nouvannaksi
Aseet toiseksi ajaksi;
Jtti jnteen ahollen
Ampu kalut kannon alle
Otti pojan polvillensa
Syyttmn syliins nosti
Viattoman viisas ukko,
Omaksensa otti pojan
Omaksensa orpo lapsen
Laulu lapsen lapseksensa;
Kotiansa kohti koiti
Kanto pojan kartanoonsa
Saavun saaliinsa tupaan,
Per penkillen asetti.
Ktkyt kytiin samassa
Laitettiin tuvan lakasta
Parvesta paraan pirtin,
Joss oli lasta Joukkavaisen
Kuusi kuuta tuuitettu
Viatointa viihytetty
Vaimon tainta taivuttettu
Tytt lasta tyyvytetty
itin kaimoa katottu.

Vaan kuin kului kuusi kuuta
Puoli auringon ajosta;
Niin ei kynnyt ktkyens
Eik viihy vitmissns,
Jtti vapukka vakunsa
Heitti liekun heinikolle
Jtti ktkyen keollen
Pientarellen pieni impi
Jtti vitmin viisas lapsi.

Vierauttua vitmistns
Viel vierautu vlemmin,
Herttaisista herkuistansa
Maamon maijosta makeesta
Elatuksesta emlt
Emon eineest eroisi
Kasnaisista kantajansa
Muona kontista komeista
Kaunoisista kaksoisista
Maito maljoista makeista
Toivossa tulevan toisen
Tarvihtevan tuon tavaran.

Yli Yt liekkumata
Vietti liekkusa levossa
Ktkettyn ktkyens
Silisss pieni snky;
Sitten tuotiin tupaan
Tuohon tyynyt tyyrttiin
Tyynyt piettyn tytlt
Lapselta lakanat pietyt
Vaippa piettyn vapolta
Tuossa lapsi lauleloopi
Hyril hyvnnkinen
Roikoi rohkia nlt
Kaunis poika karjalassa
Tuota vaimo tuuitteli
Eltti talon emnt,
Tuuitteli turvaksensa
Vanhan pivs varaksi,
Vapollensa vartiaksi
Avioksi ainoallen.

Vaatehti varakas vaimo
Kauhtanalla kauniilla
Sametit oli sarvenoissa
Hihan suussa hirven nahkat
Puhkina punaiset langat
Paino paklat kauniiksi
Keltaisiksi kengn paklat,
Siniseks sukan siteet,
Pani kaksi paita vyt.
Anto paijat paltinaiset
Toiset anto aivinaiset;
Jalot jalkineet jakeli,
Kengt kenkkisi kepit
Upokkaat upoisen uuvet
Pahlikkaat parasta ktt,
Varsin vahvat varsiltansa
Kauvoiltansa kauniimmat
Perotoilta pehmimmt
Koroiltansa kohtalaiset
Apsatilt alati sievt
Muilta paikoilta mukavat.
Sukat surman mustunaiset
Syylingit syven nkiset.

Kasvo poika kauniisti
Ankarasti miehen alku
Hyv tahtoinen tavoilta
Opiltansa oivallinen,
mmn neuvokit lyisi
Johtatukset Joukkavaisen
Vrssyt vanhan Vinmisen
Yllytykset ymmrtvn;
Teh suuria tekoja
Palveluksia paraita,
Kuninkaalle kuuluvia
Isnmaalle mainioita.

Ite vanha Vinminen
Oli kummiksi kututtu,
Nimen antajaks anottu
Vaimoinensa vanha ukko
Vaateriksi vaaittuna;
Otti syyttmn syliins
Pani poijan polvillesa,
Kahtoi kaunista nk,
Sanoi vanha Vinminen
Tahon taivaan julisti
Suonnon julkisen Jumalan;
Tm suomen suojeloopi
Varjeloopi valtakunnan,
Karjalamme kaunistaapi
Savon saattapi eloon,
Antaa rauhan Aunukseen,
Pst Hmeen hst,
Pohjan puolen polttajista,
Laitta lappiinki eloa
Einett etisille,
Ouvoillen opin valoa
Ylimaahan ymmrryst
Tietoo maahan tiettmn;
Tm on salosta saatu
Men alta mnnykst
Tm saalis sallituna;
Niin m sanon Salliseksi
Kutun kummi poikaiseni
Kutun kuuluisaks tulevan
Suvun suuren esisksi.

Nousi Sota suomen maassa
Syttyi synkiss saloissa;
Vihollinen Viipuria
Poltti selvksi poroksi,
Turun tuhkaksi mnetti
Kekleiksi kelpo paikan
Raunioiksi rautalinnan,
Ajo asukkaat ahollen
Mnemn rntmillen;
Li kumoon Kuuston linnan
Kaappaisi Kajanan linnan
Vahin maatessa makeesti
Komentantin Korsatessa.

Kuningasta kuusi kulki
Kuusi ahnetta ajoivat,
Suomen maata sortamaan
Sotimaan suomen nient,
Kaatamaan Karjaloa
Jakamaan jaloa maata.

Sano vaimo, Salliselle
Sano hellill sanoilla
Sytvll syvmmell,
Pois tulovi pojan lht,
Pojan matka nilt mailta
Rauhaisilta rannikoilta
Kukkuloilta kuuluisilta
Rannoilta rakastetuilta;
Kuningas on kuhtununna
Esivalta ehtinynn
Valtakunta vaatinunna
Maamme hallitus hakenna
Maamme haltia manannut,
Kaikki kantajat aseen
Kaikki kantamaan asetta
Kaikki miehet miekalliset,
Miekalliset miekkasille,
Miekattomat miettimn,
Kuinka ansaisiit aseen
Miekan miest merkihtevn,
Miekka miehen kaunistaapi,
Akka on asetoin miesi
Vasamoita vaimonlainen
Nyt on soitettu sotaan
On tahoittu tappeluun;
Sek miehi merell
Ett maalla mantereella
Tappeluissa tarvitaan
Varjelukseks valtakunnan.

Kuin on leikit leikittyn
Kuin on voitot voitettuna
Tapeltuna tappelukset
Kuin on suomi suojeltuna;
Tule tuttuun tupaan
Ennen maattuun majaan
Uutoiseen uutimeen,
Tule tietyllen tilallen
Laverillen laitetullen,
Tynnn sullen tyttreni
Annan Vapon vaimoksesi,
Annan Sullen ainoani
Oman lapsen sullen laitan.

Tuota toivoin toisin ajoin,
Tuota toivoin toivottua
Aina aijoin aprikoin,
Toisin toivoni hvisi
Lohtutukset loikaistuivat
Pakeni paraat uneni;
Luotan luojani tekoin
Luotan vanhan Vinmisen
Ihmeteltvn Isni;
Ett sullen ike suovat,
Suovat sullen miehen mielen
Miehen miehuuven lupoovat
Suovat Suomellen sovinnon
Valtakunnallen vapaallen.

Polvet pojalla vapisi
Syvn sykki Silmt siity,
Mullen Vappo vaimokseni?
Mullen siskoni sivi?
Eukoksi emoni lapsi!
Akakseni ainoasi!
Ei sit siiek Vinminen
Eik sukumme suvaihte
Ajatukset myten anna,
Lupoa lujat lakimme
Laki kirjat kiinteimmt
Lain lautaiset niotut.

Vaimo vastaten sanoopi
Ehtt hyv emnt:
Emp ole sun Sukuusi
Enk oikia emsi,
Vaikka olin vartiasi
Huonouvessa holhojasi
Alti heikkona apus;
Sin olet otto-poika,
Poika saatuna salosta
Kuletettu kuusikosta
Miehen kyess metll
Jousen kansa Joukkavaisen.
Lytty lytn keolta;
Entisen emsi kansa
Jonka s oli srkenynn
Hajalleen hajottanunna
Vatan ukkoisen vasama
Ukon ilma irti lynnyt;
Jos oli silmt siskon plle
Palanna pahana lassa
Povi poikana sytenn
Kolkuttanunna kovasti
Syvn tuolla syyttmn
Vireesti viattomana,
Lempisiss leikissns
Lasten lausuissa somissa
Ktkisill kyessns
Piiloisillansa pihalla
Syleyksiss syyttmiss;
Niin paloi tuli paremmin
Rinnan liekki leimuapi
Vaimon tuota vastattua
Ehtetty emnnn;
Silmt auki aukenivat
Tunto tunnusti totuet
Luonto toivoja lupaisi,
Ajatukset aivoissansa
Onnen taitoa opetti;
Kiihty toivossa kipuna
Onnen etuja ehtti
Autuen alun osotti.

Vappo varjoin vapisi
Ilo ihanan valaisi
Kasvon kauniin punaisi,
Ilossansa viikon itki
Pieni piika riemussansa;
Kauvan maahan kahteloopi
Silmt siltoa hakivat
Kolpihtoa kohtaisivat
Noutiit nostopalkkiloita.

Viimein sano viisas tytt
Vastaisi ihana impi
Tyyni tytt taitavasti;
Sanat on sanottu ennen
Ennen meit merkittyn;
"Vieras veikkoa parempi
Emon lasta laupiampi"
Jopa totuen tokatin;
Jos oli velien omana
Aina armas mielestni
Mielen ainoa ajatus
Ajan ainoa huvitus
Ajan vietto veikkonani
Lempee leikki kumppanina;
Niin on kahta kalliimpi
Vappoo vaimoksi kysyj
Emnnksi ehtivinen
Toveriksi toivojani
Kumppaniksi kuhtujani.

Tuli vanha Vinminen
Tuli tutisten tupaan
ij rjisi kisti
rjis nell kovalla
Kiljui kiivailla sanoilla,
Mitk teill on tuhmat tuumat?
Mitk nerkat neuvon piennt
Mitk arvella asiat?
Hvetktten hinne kansa
Kansa naimis kauppoinne,
Kuin on sota suomen maassa
Vaino Valtakunnassamme.

Jouvuk kohta Joukkavainen
Saata Sallinen sotaan
Laita lapsesi meluun
Otto poikasi polaan.
Ite vanha Vinminen
Jouvuttaapi Joukkavaista,
Joukkavainen anto jousen
Tarkan tapparan tapaisi
Keihs nykn kelvollisen,
Vapukka vasamat ehti
Varsin varmimmat valihti
Nopiammat nuolet nouti,
Ehti piilit pieni piika,
Kokoili kyln koristus;
Emnt evt laitto
Vanha Vaterma varusti,
Tallista talutti ruunan
Rassasta ratas hevoisen
Kujasta kululta kuulun
Varsan vahvimman valihti
Varsan varsoja paremman
Varsan vanhan Vinmisen,
Jonk oli vanha Vinminen
Appi antanna vvyllen
Anto ajella kotiinsa
Ajella apen tykn,
Koska aika myten antoi
Koska jouti Joukkavainen
Konsa entti emnt;
Tmn ruunan ruskoittavan
Tmn varsan vaskikarvan
Tmn thtiin nkisen
Tmn kuuta kuulavamman
Varsan varsoista valitun.
Varsan vanhan Vinmisen
Antoi poijallen anoppi
Anopiksi aprikoiva
Ennestn emn siainen;
Toivoi toilla psevns
Hllen varsin vanhemmaksi.
Vappo vaatteet varusti.
Sallinen satulan ehti,
Heitti hellt jhyviset,
Heitti hellt silmn iskut,
Heitti hellt huokaukset,
Siitt kiiti kiireesti
Nelisiss neijon luota
Tyynimmn tytn tyk,
Kerran kahtoi kankaalla
Mnnessns mnnykss
Taaksensa tantereella.

Vaimo vaivoonsa valitti
Emnt enemmn itki
iti huoltansa lisi
Erotessa ensi kerran
Kasvokkaasta kauniista
Polvi pojasta somasta
Totisesta toivostansa
Vanhan pivnsvarasta.

Vaan ei Vappo niin valita
Eik nn tyyni tytt
nn nell kovalla,
Itki Sallista salassa
Huutamata huokaili
Yli ihen yksinns
Iteksens impi itki
Voivotteli vuooteella
Yksin ollessa olilla
Pehmeill pehuilla maaten,
Veikkoansa veisaili
Muihen maatessa murehti
Kyvetteli kyynleit;
Lhtti totiset toivot
Ett tervenn tekisi
Tmn matkan mainittavan
Tmn kulun kuuluisamman;
Totisesti toivottaapi
Ett saisi Sallisesta
Kuulla tit kuuluvia,
Toiste toivoosa toruupi
Lhttpi toisen toivon,
Ett rauha rakentuisi
Ett katoisi kapina
Sota Suomesta hviisi,
Ettei suotaisi sotoa
Tahoittasi tappeluja;
Niin se Vapukka valitti
Niin se toivoi tyyni tytt
Pieni piika piiskutteli.

Kuuli vanha Vinminen
Kuuli kummi voivotuksen
Lapsen lapsensa surua
Keksi vaivat Vaapukkansa
Valitusta pienen Vaapon
Sanoi jykill sanoilla
Vappoa toven torujen
Lapsen lasta laimennellen;
"Etzs tunne tuhma lapsi
Tuota lytin ly
Ajattele asiaksi
Vakautta valtakunnan;
Ett soata sovinto
Arvanlymt asiat
Kuuen kuninkaan kulungit
Vaivat kuuen valtakunnan,
Ei ne ratkia rahalla
Eik suoria soatak
Summat suuret summauk
Ilman soata sovinto,
Soan aine aina varma
Takaukset tappelullen
Toista toimittaa toraksi
Viimen saattapi sauksi
Vihtoin viikkoiseks vihaksi
Kapinaksi kauhiaksi
Varmaksi vainon ajaksi.

"Vaan kuin on voitot voitettuna
Tapahtunna tappelukset
Veittyn veriset miekat,
Nhty nlke kovoa
Vaisaisuuta ja vajoota,
Maahan kaattu kansakunnat
Toinen toisen voittanunna
Ilman voitota itellen
Vaivat varsin palkaksensa.

"Sitten silmt aukiavat
Havaihtovat hallihtiat
Ettei sopisi sotia
Aivan tyhjij aseita
Sota solmia sovinnot
Sota rauhan suorittaapi
Valtakunnallen vakuuen,
Toisin on rauha toivottava
Rakas rauha rannoillemme
Rakas rauha rakkaille;
Vaan suomma vakavan rauhan
Lujat lupaukset sovinnon,
Sovittu sota keolla
Tehty miekkamme terll
Tehty aseimme avulla
Jouvutettu jousillamme
Vasamoilla valmistettu,
Rauvan kansa ratkaistuna
Urhollisilta ukoilta."

Saatiin sanomat soasta
Saatiin sanat Sallisesta
Sangarista Sallisesta
Taitavasta tappeluissa;
Kuuluu kummia tekevn
Ihva ihmeteltvi:
Kiivas kimpussa Keolla
Julmemp juutasta jutuissa
Paljon hiitt hirvimpi
Kalmalaista kauhiampi
Melutessa miekka kiss;
Heretty heitti riian
Vihan viskaisi keollen
Torat toiseksi ajaksi.
Kaatuneista kahtoi kaikki
Veljet kuin vihollisetkin
Ouvot omainsa tavalla
Kahto kaikkein vajoota
Kaikkein tarpeita tapaisi;
Kuin havaihti haavoitetun
Lysi lytyj Keolla
Joit oli rauta raaellunna;
Tahi maahan tallattuja
Ahtauessa ylajettu;
Niit viinoilla virotti
Niit sipautti simoilla
Voijellutti voiteilla
Otti ommellut Vapolta
Kaulastansa kaulaliinat,
Nen riepusa repivi
Hienot liinat liesengiset
Tilkuiksi tihit liinat
Palaisiks paraat paijat
Hienot paijat palttinaiset
Annetut anopiltansa
Valmistettuna Vapolta
Osavasti ommeltuna,
Niill tulvan tukkejaapi;
Rinnasta ritarin nauhat
Kauhtanasta Kaunistokset
Mekosta metalin nauhat
Kateista kaijat nyrit,
Hipastansa kulta hiihnat;
Joilla sievsti siteli
Kiinitti kipit haavat
Veti verta vuotavaiset.

Vappo vaitellen vaelti
Kulta kukka kurkistellen
Heijas helmi heinikossa
Koivukkoon kosken luokse
Lahelmaan pienen lammin;
Lahelmassa lauleloopi,
Kuin se tuttuni tulisi
Yli jrven ystvni
Yli maihen mainittava
Sallinen yli saloin;
Tuollen suuta suikkoasin
Jos oisi suu suven veress,
Tuollen ktt kppejisin
Jos oisi Krme kmmenpss,
Tuollen kaulaan kavaisin
Vaik oisi kaula kalman luista.

Meht vastoopi Vapollen
Metn ukko mehtimiess,
"Nyt se tuttusi tuloopi
Ennen nhtysi nkyypi
Sill on suu suven veress
Sill on Krme kmmenpss
Sill on kaula kalman luista."
Kuului ruske kuusikossa
Men alla mnnykss
Vappo varpoja hajotti
Lepn lehti levitti
Koivun sorppia kohenti
Tuomen oksia ojenti
Haavan haaroja hajotti
Veti pois vesoja tielt;
Merkitksens melua
Kapina katellaksensa
Nki sorian sotian
Sota miehen merkillisen
Joukon haltian havahti;
Joll oli miekka pllysmiehen
Jousi joukon juohattajan
Ven saattajan sapeli
Kortikka komanto herran;
Joka sutta surmoapi
Mestoa metn petoa,
Veri juoksoopi jokena
Pirskaapi veri pisarat
Hukan tulva huulillensa
Kasvoillensa kauniilla
Ympri suloista suuta,
Parrallen paraimman miehen
Miehen miehi ylimmn;
Kantoi kaulassa metalin
Riippui risti rinnassansa,
Joss oli kuolema kuvattu
Maalattuna maanalainen
Kalman luita kauhioita
Ripustettu ristikollen
Alle Kalman Kauhistavan.

Kiss krmeen nkinen
Saatu letti Saksan maalta
Ruoska Ruotista tavattu
Puolan pojilta otettu,
Joka kiss kpristisk
Joka kntyi ktt myten
Kppyrn krmeesksi
Sill surmasi susia
Sill kaatoi karhut maahan
Mestaisi metn petoja
Ssti miekan miest vasten
Vasten vertaista vasamat
Sapelisa sangariillen
Jok ei tahtonna tapella
Eik tohtinna torailla,
Sit ruoskalla ropaisi
Kerran keski hartioita
Kerran pitkin selk piit
Kolmannen nk kohti
Vahvasti nene vasten
Siitten pani paimeneksi
Heitti hevoisten vahiksi
Muutti muihen passariksi.

Hll oli kaaret kasvopiss
Naamassa mokommat naarmat,
Otassansa oiva merkit.
Merkit miekalla hakatut
Sapelilla saatettuna
Tehtyn terstetyll
Kovan kortikan krell
Heittpi heponsa irti
Koivukkoon konkorinsa
Opottaan oiva ruunan
Heinikkoon hyvn heponsa
Ruohokkoon ruskoittavan
Ite vastaan Vapollen.

Sanallensa Vappo varma
Sulhon kaulaan kavahti,
Hllen suuta suikkoapi
Hllen ktt kppejpi.
Joutuit Joukkavan taloon
Saattoi Sallisen tupaan
Ammoin tunnettuun tupaan
Kotvan outettuun kotiin
Joukkavainen jouvuttiisa
Lasten kummii kuhtumaan
Vaatimaan vanhempia
Vaati vanhan Vinmisen
Vaati vanhan vaimoinensa
Vaati apen ja anopin
Kuhtupi molemmat kummit
Jotk oli kummit kummallengin
Pappina nimen panossa,
Sallinen salollen saattoi
Joukkavaisen jousinensa
Seuraisi yli selyksen
Yli kummun kuusikkoon
Kulki kuusikon yhess
Koti korvesta sivuite;
Kaatoi Karhun kaatoi kaksi
Parven tettri telaisi
Muita lintuja lisksi
Teki purit koivu puusta
Renttuvat reen tapaiset
Nijo niver periset
Pani patvesta kokoon
Katajaisen kahvan laittoi
Kapilaiksi suo karangot,
Lyhyet lyly nreet
Jotk oli lujemmat luuta
Vati pahkoa paremmat
Vahvemmat vati visoa
Malja visoa visummat
Tuuliis kopria kovemmat
Laittoi kahet kannatokset.
Karhut kaustoillen asetti
Pajuillen paraat paistit
Metot keskellen kerisi
Pienemmt pinoon pllen;
Jotk oli jmss jlellen
Taikka tiellen tippumassa
Niit niinell nijoopi
Vihta pannoilla paraiten,
Taikka konttiisa kokoisi
Sumppusi sumsan kielen alle;
Riippui viel viilekkeiss
Jotk oli jlellen jnyt
Eik soplihtaan sopinna;
Vappo istu ikkunassa
Lahjuksia laitteloopi
Vaan ei valmistuk tekonsa
Soristauuk sormikkaansa
Lapaisensa laaullensa
Langat hll hmmentyypi
Puikot putoovat ksist
Nieklat nieklojan npist
Hyvn hymmin hyppyisist,
Silmt sihtoovat pihallen
Tapailekset tanhuallen
Verjllen vntelekset
Josta outtaapi omansa;
Outti pivn pst phn
Auringon alasmnss
Outettuu kotiin koiti
Ilmautupi illan suussa
Tuli tultua hmrn
Taluttapi tammoansa
Kulettapi kuusikosta
Kaik oli hiirakka hiess
Vesi herneess heponsa
Vaahtevana vaalakkansa
Vesi tippu tiilarista
Kannakkeista karpalona
Helmin hevon kylest
Kuin kuletti kuusikosta;
Korventakoa kotiin
Kannakkeissa karhu kuorman
Joss oli lintuja lisn.

Kututtuja kulki paljon
Kulki kuhtumattomia
Kulki kuokka vieraita,
Varttuus vanhan Vinmisen,
Tapa Joukkavan talossa
Koria kututtu vieras
Kututtuja kuhtumatoin
Koriampi heijn koissa
Toiset askelin ajoivat
Nuoret nuotreilla jaloilla
Vanhat keppiins varassa
Sallinen oli saloa
Kuhtununna kymmen kunnan
Kuuluisia kumppania
Yllyttnn ystvi
Toveriinsa toivonunna
Hnen hihens tulevan.
Kulki kututut sotiat
Toivat toisia keralla
Toiset kantoi kanteleita
Toiset torvia ilollen
Sarvet vaskesta valetut.

Oli kaikillen olutta
Viljoin viinoja makeita
Mett melki puolikoita
Oli paistia paraita
Talkkunaa tavalla maamme
Taplikkaita thteiksi
Paljon paistettu varoillen;
Ken suvahti sullsinoa
Kellen piti piiraisia
Kellen keitin piiraisia
Kuka talkkunaa tapaisi
Rasva rieskoa rakasti
Kuka kukkoja suvaihti
Kaikellen oli Kahtalaiset
Kalasta kalan leveiset
Liehkemmt sian lihasta,
Rohkeet tungeksen rokallen
Kainut kaalillen asettui
Rokkoo maahan roiskattin
Kaattiin kaalia lavallen,
Likkyi maito lmmitst
Vapoilla vait varoilla
Emnnll eine maljat
Joilla liemi lisisi
Joilla einett enenti
Ahkerasti ammentaapi.
Ei ollut jouten Joukkavainen
Eik Sallinen Sanoita
Kehoittaissa kestins
Yllyttiss ystviis
Nautiintoon naapuriisa.
Ken ei sietnn simoja
Viel viinoa suvainnut
Osannut olutta juuva
Sillen Kaljaa kaaettiin
Oli vaassoa varoilla
Makee marjoista katajan;
Oli tehty teppovett
Hapan maitoa haettu;
Mik mitkin suvaihti
Kuka kutakin halaji.

Ilohtipi kaikki kansa
Ilohtivat iltakauen.
Lytiin koppia kovasti
Linnaisilla liehuttiin
Soitti paimenet somasti
Sarvillaan saalla lailla
Viisiin viiteen kymmeneen
Toiset torvilla torisi.

Paras vieras Parviainen
Jok oli opissa ollut
Pomporissa poika miess
Taitoi maaliman tarinat
Lystit laulut lauleloopi
Monin kielin mongertaapi
Viel tanssi taitavasti
Vieri ketrn keolla
Pyri pyrn pihalla
Tasaisella tanhualla
Eiss rappusiin ratassa
Men alla mlihtn;
Neuvoi sitten neitosillen
Parviainen pantti leikit;
Vaan kuin vaati palkintoa
Lunastusta pannun pantin
Suuta suikata tapaisi,
Pakenivat Parviaista
Pojes pojista mnivt
Yls ehtivt emns
Varaksensa vanhat eukot
Tutut mmt turvaksensa
Ettei tarvita tapoja
Tapoja tavattomia
Ottook outoja opiksi
Vaarallisia valita.

Ite vanha Vinminen
Lauloi lauluja somia
Toivoi onneja totista
Suopi suosio suloista
Saattain Sallista tilallen
Untoiseen uutimeen
Jossa Vappo vaipan alla
Peittin silmiis perite
Outti kauvan Outettua
Outti viikon viipynytt
Outti sulhoa suloista
Outti miest oivallista
Outti onnesa osuutta
Outti toivosa totuutta.

Nuoret nukkuvat uneen
Vanhat vaipuvat levollen
Vaan ei vanhoja nukuta
Aamuisella aivan kauvan
Valppaat on vanhat vaimot
Virkut viisaat emnnt,
Kuin on mieless mitn
Tesmllens tehtvt;
Nostattivat nuoren muorin
Vapon saivat valveillen
Kaasottivat kaunokaisen
Lakin phn laittelivat.






UNI

Kaavailtu Oehlenschlgerin Uniin Mukaan.

J. F. Lagervall



Viipurissa, 1831.





     Imprimatur:

     J. M. af Tengstrm.






Kuin kuleksin kuutamella
Osotuksella Otavan
Niin en kahtonna katala
lmmielinen lynnyt,
Huolessani huomannuna
Enk tuhma tuntenunna
Kehnopinen Keksinynn
Tokahtinna toljosilm,
Niit Maita Maailmoita
Sit Sakeeta Saloa,
Kuhun Kuu minun kuletti
Minne osotti otava
Saattoi vanha Saattajani
Kuulu kulku kumpanini.

Yn mnetin mttll
Kuluttelin Kuunvalossa
Then loistossa lopetin
Umpi lammin laiteilla
Valo Auringon avitti
Aamun tulo tunnustella
Pivn ter tiettviksi,
Ett olin eksyksiss
Olin Sakeessa Salossa
Yksin yni viettnynn
Murhannunna mustat tunnit.

Vieri Silmni Siniset
Pilven nkiset nkimet
Kyhkyisen kynn nkiset
Siirtyi kiini Silmn kannet
Painu kiini paksut luomet,
Uuvuin raskaasen uneen
Korsauksiin koviin,
Kantoit unen kakkiaiset
Kantoit kaupungin turulle,
Kaupungissa kauniissa
Pesss peri Somassa
Kaikki kalut mullen kuului
Kaikki kartanot minullen;
Kaikki kviit kskyjni
Asijoitani ajoivat,
Minun mieleni perst
Tapaisivat tahtoani
Toimittavat toivoani
Mieli halua hakivat.

Linnani likell seiso
Seisoi keskell ketoa
Kaunis kartano kajotti,
Katettuna kauniisti
Katto vaskesta valettu
Kuparista kuuratusta
Kasarilla kaunistettu
Kulta juormuilla kuvattu;
Viel rauvasta raketut
Vesi rnnyt rystiss;
Ikkunat iloiset nh
Lasit kauniit katella
Kuumoittivat kuunvalossa
Pimiss pitkn matkan
Loistiit loittoa Somasti
Ankarasti auringossa.

Seint selvst kivest
Ruskialan ruukin luota
Savotasta Saatettuna,
Sisst tina Silatut
Mahtavasti maalattuna
Paksuimman paperin plle
Kummallisia kuvia
Joita peitti suuret peilit
Lasi-liinat liikutteli.

Istuimet punaista puuta
Tuolit tuovut Pietarista
Penkit suuresta Pesst
Yli Laatokan Laverit.

Laessa lasiset ruunut
Joissa kynttelit kytivt
Valon aineet asuivat,
Paistoivat tali palaiset
Vaksiset valoa antoi,
Antoit aivan Suuren leimun
Valon vankan vaikuttivat,
Liekin liehkin levitti
ljy yll maatessani
Lamppu Laijalla lavani.

Uunit tehyt aivan uuvet,
Savun saattajat raketut,
Upo uuvet uunin ukset
Ovet aivan oivalliset
Ovet vaskesta valetut,
Henki reijt heitettyn
Lvet pienet lmpymllen
Varustettuna varillen.
Sillat Sini Maalattuna
Kummallisesti kuvatut.

Olin aivan onnellinen,
Olin riistasta rikassa
Varsin varakas elosta,
Oli kullat kukkarossa
Oli taskussa tavarat
Housu skiss hopeat;
Riippui ristit rinnasani
Paistoit thet tyelliset
Vlkyivt moni vriset;
Kauniisti Kaulaani
Silkki Nauhoilla siotut;
Ansiosta annettuna
Ennen tehyist teoista
Laillisista laitoksista;
Ilman liian liukastoksen
Varsin valskita valeeta
Ylenpaltisen pakinan
Kahen kielen Kantamata;
Syytint Sysmt.

Kuin oli kaunis Kauhtanani
Kuinka Puhtaat pukeni!
Oli rikkaan rimennot
Housuissa hopia Nyrit,
Miekka vyll mielt myten
Kaksi Kannusta jalassa,
Haukan hyhenet hatussa
Hipassani kulta hiihnat
Silkki nauhoilla Siotut
Keltaisiin Ketrksiin.

Ystvnni ylimt
Sukulaissa Suuret Herrat
Virka miehet viisaimmat;
Morsiammeni monesta
Kaikkein Kauniimmaks katottu
Ntimmksi aina nhty
Siviksi Silmitetty,
Aina arvossa pietty
Aivan hyvilt avuilta
Suhteen Suuroisen Sukunsa
joka Soitti Soriasti
Kauniisti Kanteletta,
Noilla Sormilla Somilla
Ntimmill nppilill
Kielet taijolla tapaisi.

Ilo impini ihanan
Soitto Soman Piikaiseni
Hymmin hyppyisiin hymin
Soittonsa Sana Sovitus
Laulu lapsen lauhkiamman
Minun mieleni ilautti;
Syvn toivosta Sytpi
Rinta riemusta palaapi
Aivot ailahti ilosta
Veri Suonissa sulaapi
Nntyypi minun nkni
Huonot Silmt huikenevat,
Enk jaksa ensinkn
Kanta kaikkii onnejani.

Havain hakoa halaillen
Sylin Mrten Mtst
Suuellen Suloa Maata;
Kulta kukkaroo hamuillen
Keksin ketun krmeelt
Nahkan Maalla Matajalta
Sit koprat kopristeli
Sit nppini npisti
Sit hyppyiset hyvili
Tuo oli typisen tyhj
Eik hohtanna hopiat
Enk kuullut kultaisia
Enk rautaista rahoa
Enk tinaista tipoa;
Etin oman ympryksen
Tapaisin omat taukset
Kaivoin oman Karmanani
Etin evs konttijani
Sumsoani Suinailin;
Ei ollut eineen apua
Ei mill ruuallen rueta
Srpimeksi Sstetty;
Taskut tyhjt tavaralta,
Kaik oli katottu ennen
Kaikki ennen Kaivettuna
Turhin tuhlattu eloni
Hvitetty hirill;
Nlkn olin Nntymss,
Kova Surma kohti seisoi
Jaloin kaksin kalmalainen,
Kova Kuolema nkypi,
Etin Moista Morsianta;
Etin ystv ylint
Ankarata auttajaani,
Tuo oli Paikalta paennut
Loittoisaksi loikastunna
Eik jlkee jttnynn
Kunne kulkea perst?
Eik merkki metss
Jost oisin osannut tiet
Mist armoa anoa?
Leip palaista pakota
Mist saaha Saappaia?
Kuka kengt kenkkejisi?
Kuka Paijan Paikattoman
Repaleen reijttmn,
Joka peittisi perni
Joka Sorkat Suojeleisi
Varjois Vahtani vajavan;
Kuka kuhtuisi tupaansa?
Kuka korjoisi Kotiinsa?
Kuka Saattaisi Saliinsa?
Suojeleisi Suojissansa.
Karhu kahtoopi metst
Vesasta verinen Ukko
Kuurupi mettn Kuningas.
Metn ukko uhkoapi,
Heti kyv hengen plle;
Pahoin ilves irvisteli,
Susi Suruni lisisi,
Pienet peot pelkoani,
Konnat Korvessa kutoivat
Korvissani Korsutteli,
Sammakot Savipurossa,
Ristikkoon rinnalleni
Oli matanna Matoja,
Tuuli tuonnut toukasia;
Onki lieroja letiss
Kaivelivat kasvojani,
Kaksi kaulalla mateli
Kaksi kaivoi Sieramia,
Suurin Suuta Syyhytteli,
Ukon Koira korvijani
Karva hurtta huulijani.
Povessani mykr potki
Vesi mykr myrkyllinen
Vieen hiisi hirvittv
Sisiliskoja Sisll.
Itku seurasi iloa,
Ilo muutti muotoansa
Muuttui mustaksi Mureeksi.

              F. L:ll.



Tss kielen murteessa on monessa Sanassa aa ee ii oo yy  ja 
luettavat eritin toisestansa ja ei niin kuin kaksinkertaiset
(Diphtongit) esimerkiksi:

Mtt-ll ei Mttll, Kova-an ei Kovaan, Kauni-issa ei kauniissa,
ja niin edespin. Senjlkeen kuin ulospuhe vrssys vaatii, ja johonga
Monessa maanpaikassa Vrssyntytksi listn yksi liika h, esimerkiksi:

 Mtthll
 Kovahan
 Kaunihiissa.

Harvoin sanotaan Mailma Mutta Maalima.



