C. A. Gottlundin 'Pieni Runoja Suomen Pojillen Ratoxi' on Projekti
Lnnrotin julkaisu n:o 810. E-kirja on public domainissa sek EU:ssa
ett sen ulkopuolella, joten emme aseta mitn rajoituksia kirjan
vapaan kytn ja levityksen suhteen.

Tmn e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lnnrot.




PIENI RUNOJA SUOMEN POJILLE RATOXI

Koonnut

C. A. Gottlund



Prnttty 1818.






ENSIMINEN OSA (1818).


        Yll piwt jatketaan;
        Wirsill wht oluet.




    I.


    En ole Runon Sukua,
    Enk Loihtu-Laulajoita;
    Kuulen ulkoa Runoja,
    Lpi sammalen Sanoja,
    Lpi lauwwan Laulajoita,
    Lpi seinn Soittajoita;
    Laulasinpa, taitasinpa.
    Kuin ma julkisin kylss;
    Kyln Naiset nauranoowat,
    Piijat pilkkana pitwt.
    Jos m Laulailen laseisin,
    Wirrentyllen tynteleisin;
    Laulaisin m lamminlammen
    Meren-lummen luikajaisin;
    Laulaisin Meret mesixi,
    Merenhiekat herneheisi,
    Merenruohot ruoka-puixi;
    Merenmullat maltaisixi,
    Merenkiwet kijltwixi;
    Merentyrskyt tyynymni,
    Merenwaahet waipumaani
    Jos m laulaisen laseisin,
    Wirrentyllen tynteleisin:
    Saisin pielexet pihalle,
    Tammet keski-tanhualle;
    Tammelle tasaiset oxat,
    Joka oxalle omenan;
    Omenalle kulta-pyrn,
    Kulta-pyrlle kkisen;
    Kkinen kukahteloopi,
    Kulta suusta kumpuaapi,
    Waski leuwojllen valuupi,
    Hopia holahteloopi.




    II.


    Lxin pienn kyntmni,
    Waiwassa wakoamaani;
    Isn polwen korkunaissa,
    ijin wrttnn pitussa;
    Kynnin kymmene wakoa,
    Kahexata kannustelin;
    Min Lehtohon lewisin,
    Hopiaiseen Huaawikkohon,
    Leikkelin koiwusen kepin,
    Wesan Tammisen tapaisin;
    Waskinaista warwikkosta
    Kurin kultaisen kuletin.
    Heitin warssaini waolle,
    Mustan Ruunan mulloxelle
    Kirjawaisen kynnetylle;
    Toi surma Susia paljon,
    Konto mesn Karwasuita;
    Siwt warsaini waolta,
    Mustan Ruunan mulloxelta,
    Kirjawaisen kynnetylt.

    Mnin min itkiini kotihin,
    Kallattelin kartanolle.
    Is portissa kysyypi:
    "Mits itket Poikueini?"
    Kynnin kymmene wakoa,
    Kahexata kannustelin;
    Heitin warsani waolle,
    Mustan Ruunan mulloxelle,
    Kirjawaisen kynnetylle;
    Mnn Lehtohon letustin,
    Hopiaiseen Huaawikkohon;
    Leikkelin Koiwuisen kepin.
    Wesan Tammisen tapaisin;
    Waskisesta warwikosta,
    Kurin kultaisen kuletin,
    Toi surma Susia paljon,
    Paljon Karhuja pahoja;
    Siwt warsaini waolta,
    Mustan Ruunan mulloxelta,
    Kirjawaisen kynnetylt.

    "l itke Poikueini!
    Lxinp muinon kalalle,
    Aira taittu Tuuli woiti,
    Wene kultanen wapisi;
    Panin sormet soutimixi,
    Peukalo pernpitimixi.
    l itke Poikoseini!
    Eille meille Lehm poiki,
    Teki walkian wasikan.
    Waski-Sarwi, Kulta-Kynsi.
    Wien pa tuota Wiipuriini,
    Suaatan Kaupunnin kawulle.
    Tuonna tuolta Ori-hewosen,
    Tahi pieni Tamma-slk,
    Jonk' on lampi lautaisella,
    Lhe lnkihin wliss;
    Jossa Welhot wett juowat,
    Katehet kaloja sywt."

    Isoiseeni kultaiseni
    Osta mulle Ori-hewoinen
    Tahi pieni Tamma-slk;
    Osta kahet kanki-suiset,
    Waski-kannuxet keralla.
    Kyllm ite Satulan saisin,
    Kowan koiwun kuoren alta.
    Orihilla otrat kynnin,
    Tammalla talouwen asetin;

    Lxin Kullalla kosihin
    Hopialla liehumaani.
    Lxin Konnusta kosihin,
    Mokommata Morsianta;
    Konnun kuulusta kylst,
    Ankaran Apin talosta,
    Ankaran Anopin luonta --
    Anoppi koria Muori
    Oli aittahan mnew;
    Puhuttelin, Lausuttelin:
    Onko teill Neitt myy,
    Tahi kaupitak Kanaista?

    "Kanan on kauppa orren alla,
    Neijon nelis-nurkaisessa."
    Mnin pa min tupaani,
    Puhuttelin, Lausuttelin,
    Onko teill Neite myy,
    Tahi kaupitak Kanaista?
    Tupa oli tyn Tuppi-Suita,
    Lattia Luta-Neni,
    Per-penkki Piexioita.
    tuotiin mett kannun kansa,
    Kannu mett, oltta toinen.
    Emp huoli symisest,
    Enk huoli juomisesta;
    Mutt' kuin saisin Neitt nht,
    Tuokepa tuota tupahan!

    Tuotiinpa tuota tupahan
    Sisaresten siiwen alla,
    Weljenakan verhon alla,
    Klyxen ksiwaralla.
    Ei oo' tuossa Miehen Naista
    Eik Miehen Morsianta;
    Musta paita roisku pill,
    Jatketut sukat jalassa;
    Silmt on sian sirussa,
    Karwat koiran konsiossa;
    Polwet porsahan posassa,
    Perse perkeleen tomussa.

    Wiikon wiiwyin kauwwan kaswoin,
    Muut naiwat soriat Piijat;
    Mulle herja heitettiini,
    Kierosilm kenkttiini;
    Lysin Neitosen Lehossa,
    Mustakulman koiwukossa,
    Hienohelman heinikossa;
    Jonk' ol' sormet sormuksissa,
    Helmat waskirenkahissa;
    Kteini suaatu kaulan pille,
    Npit nousi nnnn pille,
    Siitp walui watsan pille.
    -- -- -- -- --
    -- -- -- -- --
    Tuostapa Anni annettiini,
    Paxu-per paiskattiini;
    Kappa muihin Morsioita
    Kuin on suuret ja soriat;
    Minun pieni pikkarainen,
    Laho-harja, Luppa-korwa;
    Kuin ma taijan tuota naija,
    Kuin on musta kuin Torakka;
    En taija wihlle wiij,
    En taija kotihin tuuwa;
    App' on Karhu kartanolle,
    Anoppi Susi tuwassa.




    III.


    Wiikon wiiwyn Wiipurissa,
    Kauwwan Suola-Kaupunnissa;
    Naitihin paraimmat Piijat
    Kirkkahimmat kihlattihin;
    Mits mun poloisen Pojan
    Tyty muihiin ruweta --
    Ksin kww thtehini.
    Sajnpa suolta Suo-Warixen,
    Aijalta Ajo-Harakan;
    Lysin tielt Terwas-kannon,
    Lepp-pkkln leholtsa;
    Lepp puhuu Leppymista,
    Paju puhuu Pajnumista,
    Raitahas Rakastamista,
    Kosk' en Tammea tawanut --
    Osanut Omena-puuhun --

    Tule Neitonen minulle,
    Makomalle Muikarille;
    Tlle Sawon Sankarille,
    Tlle Juwan Junkkarille!
    Kax on Lehme minulla,
    Yx on Sski, toinen Puaarma;
    Puaarma maijolta parempi,
    Sski woilta sistsempi;
    Kolm on Aittoa minulla,
    Yx on tuolla Wehka-suolla,
    Toinen Parkki-kankahalla,
    Kolmas on kotona tyhj;
    Kolm on hewoista minulla.
    Kirppu niist kapperampi,
    Ti on niist taitawampi,
    Lutikka se lutteroinen.

    Anni Armas naitettihin;
    Mit tuon hiss keitettiini?
    Sirakan siiwet, Torakan koiwet,
    Peipusen perpakarat,
    Wstrkin wiret siret,
    Pienen linnun piipottimet.




    IV.


    Mik lie minua luonut,
    Kuka kurjoa suwannut;
    Kuin ei kazo Neijot Nuoret,
    Neijot nuoret ja soriat;
    Kuin hy kwwt, kanta wlkky,
    Kuin hy seiso, sein paisto,
    Kuin hy istu, muaa iloizi.
    Terxest kenkt tehty,
    Naulat waskesta waletut,

    Tirti lirti tenkan lysin,
    Lysin uuwen, lysin wanhan;
    Wanhan annoin waiwasille,
    Uuwella Orihin ostin;
    Orihilla Tamman waihoin,
    Tammalla talouen asetin.
    Kynsin kymmenen wakoa,
    Josta sain sata kekoista;
    Tuli Hiiri si kekoisen,
    Tuli tauti tappoi akan;
    Min jini yxinini,
    Niin kuin kuiwa kuusen oxa,
    Niin kuin karsittu kataja,
    Niin kuin poltettu petj.
    Enmp' on minulla huolta
    Kuin en Kuusessa kpyj,
    Petjss helpeheit,
    Katajassa kapseheita;
    Enmp' on minulla huolta
    Hiekkoja hyvll tiell,
    Pajuja pahalla muaalla.
    Ei lywwy sit hewoista,
    Joka mun huoleni wetisi;
    Wiijen Linnan Wiipurissa,
    Kuuwen linnan kuuluwissa;
    Ei jaxa Hepo wete,
    Rautakiskot kinkotella.




    V.


    Piskylinen piwlintu,
    Piwlintu, ylipakko,
    Lenteli kessen piwn --
    Piwn syxyisen sujahti.
    Etsi muaata muaataxensa,
    Lehtoa lewtxens,
    Peltoa pesixens,
    Murtoa muniaxensa;
    Ei suaanut muaata muaataxensa,
    Murtoa muniaxensa;
    Lehtoa lewtxens,
    Peltoa pesixens.
    Lensi wuoren kukkulalle
    Nki laiwasen merell,
    Pitkmaston purjehtiwan;
    lensi laiwan kannen ala,
    Walopa waskesta pesoisen,
    Tuohon kullasta munaisen.
    Tulipa tuulikin merelt,
    Kuaasi laiwan kallelleeni;
    Muna wierhti weteeni --
    Se sikis' meren kaloixi,
    Tuostapa hyyty hylkeheixi;
    Paljo on mustia meress,
    Ei oo kaikki hylkeheit.




    VI.


    Annikka soria Neito
    Istui suaaren sillanpiss;
    Uotti miest onnellista,
    Lykyllist lyyrtteli;
    Kultamies merest nousi,
    Kulta suuna, kulta pin;
    Kultaharkko hartioilla,
    Kultakintahat ktess,
    Kultakihlat kintahaissa,
    Kultakannuxet jalassa.
    Tulet s Neitonen minulle?
    En tule min sinulle,
    Ei oo' luotu, eik' oo' suotu,
    Eik' oo' ksketty kotoa,
    Ei oo' Eukko tuuwitanna,
    Wanha akka waaputtanna.

    Annikka soria Neito
    Istui Suaaren sillanpss;
    Uotti miest onnellista,
    Lykyllist lyyrtteli;
    Hopiamies merest nousi,
    Hopia suuna, hopia pin;
    Hopiaharkko hartioilla,
    Hopiakintahat ktess
    Hopiakihlat kintahaissa
    Hopiakannuxet jalassa.
    Tule Neitonen minulle!
    En tule min sinulle,
    Ei oo' luotu, ei oo' suotu,
    Eik' oo' ksketty kotoa;
    Ei oo' Eukko tuuwittanna.
    Wanha akka waaputtanna.

    Annikka soria Neito
    Istui saaren sillan piss;
    Uotti miest mielellist,
    Lykyllist lyyrtteli;
    Rautamies merest nousi,
    Rautasuuna, rautapin;
    Rautaharkko hartioilla,
    Rautakintaiset ktess;
    Rautakihlat kintahissa,
    Rautakannuxet jalassa.
    Tule Neitonen minulle!
    En tule min sinulle.
    Ei oo' luotu, eik' oo' suotu,
    Ei oo' ksketty kotoa;
    Ei oo' Eukko tuuwittanna,
    Wanha akka waaputtanna.

    Annikka soria Neito
    Istui Saaren sillan piss;
    Uotti miest onnellista,
    Lykyllist lyyrtteli;
    Leipmies merest nousi,
    Leip suuna, leip pin;
    Leipharkko hartehella,
    Leipkintaiset ktess;
    Leipkihlat kintahissa
    Leipkannuxet jalassa.
    Tule Neitonen minulle!
    Jo tulen min sinulle
    Sek' on luotu, sek' on suotu,
    Sek' on ksketty kotoa,
    Sek' on Eukko tuuwitttanna,
    Wanha akka waaptotanna.




    VII.


    Min laulan Kisan Wirren,
    Kaikotan Aasintarinan;
    Liperiss' on liijat kummat,
    Siel' on Kissat keittettynn,
    Hiirensurmat hirtettynn;
    Suwiniemen suuri herra,
    Lammin paxu mies parempi;
    Jouten jouhia punoopi,
    Kiwisti rihmasia;
    Hio kulta-kitwehese,
    Hopiaisen tapparansa
    Alko astua aholle,
    Lepikolle leyhytell;
    Teki wiwun wiisahasti,
    Lankahansa aimollisen.
    Kwi kohta kattomaani,
    Yn takoa kahen, kolmen,
    Wiikkokauwen wiimestni.
    Jop' ol' Kissa kiini kny,
    Ht Ntni npisti,
    Sujahutti sunsahase,
    Eli laski laukkuhuse;
    Alko astua aholle,
    Oman talonsa tapaisi.
    Anniseini Ainoseini:
    Keit Kissaa kerkisti,
    Rotansyj rohkiasti;
    Suaata wankuja watiini,
    Pikalloja kalwastella.
    Olli tuli onkamalta,
    Karhusalmelta samaisi;
    Symm Kisan lihoa,
    Kasinlient lippomaani.

    "Minun Kissapa kiesata!
    Tuparuunainpa tuo oni!
    Heit Kisso helsinkihin,
    Kasin kaiwoon lht,
    Ennen kuin wiet herroin eteen,
    Tuomarille tutkistella!
    Suaat tuosta sakon wetee,
    Kuusmarkasen kokkee."
    Thn loppu Kisanwirsi,
    Kaikotus Kasintarina.




    VII.


    Wiinast' on Walitus Wirsi,
    Runo ruoka kultaisesta;
    Jok' ol' joukossa ilonna,
    Rawintonna rahwahassa;
    Suuni kautta mtti mahaan,
    Kautta kielen kantimeini;
    Tuolta korwihin kohoisi,
    Tuolta pisi pi lakiini;
    Korwihin kohottuansa,
    Pistyns pi lakiini;
    Laitto hullut huikkamaani,
    Mieli-puolet meiskamaani.

    Woi sinua pannu parka,
    Kuin on huuleis rikki lyty;
    Heitett' hattu hartioilles,
    Piiput pantu piinan ala,
    Oot kuin oxalla Orawa,
    Kpy suussa kintelpi.
    Nin on Wiina kuolutettu,
    Kawotettu kaunis juoma;
    Jok' ol' herkku herroillakin,
    Paras Pappihin parissa.
    Ruotsin kultainen Kuninkas,
    Majesteti muaan Isnt!
    Laske pannut anollese,
    Entiselle kannallese;
    Sankoistansa riipumaani,
    Pisaroita tiukkumaani;
    Ett me poloiset Pojat,
    Poloisesaa Pohjanmaassa;
    Saisimme Sawonrajoilta
    Suuru-pullon suulle panna,
    Wiinapikarin piwolle.




    IX.


    Tulipa Kokko Turjan muaalta,
    Laskixen Lapista Lintu;
    Jonk' ol' suu tulen palawa,
    Kita Kiiran lmpiw;
    Jonk' ol' silmt siiwen alla,
    Nkimet seln takana;
    Yxi siipi wett wiisti,
    Toinen taiwaita jakaili;
    Sata miest' ol' siiwen alla,
    Tuhatt' purston tutkamilla,
    Kymmenen joka kynss.




    X.


    Min hiihn hipsuttelen,
    Halla-aamunna warahin;
    Ett'ei mmt kkjisi,
    Koukkuleuwat kokkajaisi;
    Hiihn kohti korwen rannan,
    Salon sintvn sisllen,
    Kummun kultaisen nawallen;
    Suxet kultaiset kuluuwat,
    Hopiaiset hoikkenoowat;
    Kuin m hiihin hilpisti,
    Tuli suihki suxen alta,
    Sauwwu sauwani nenst.
    Kuin min lhen metlle,
    Kuuna paistaa Kuusen oxat,
    Hopiana Honkan oxat,
    Piwn petjn kret.
    Minun miess ollessaani
    Mies nuori meille haisi,
    Sisallus sian lihalle,
    Kainalo kanan munalle;
    Meht haisoopi hawullen,
    Katajallen karkuapi.
    Mielest Metn Emnt
    Usein hywn Emnn;
    Sormet kulta-sormuxissa,
    Ket kulta krehiss;
    Jotk' on suanut annillansa,
    Usein pahan Emnn;
    Sormet wihta sormuxissa,
    Ket wihta krehiss.
    Aina autamattumissa.
    Kusta ma anon apua?
    Kussa huuwon huowahutan?
    Ikw on ilotoin ilta,
    Piw pitk saalihitoin;
    Kuin et anna aivukkana,
    Harwoinkana hoiwahuta;
    Suwun sytit, heimon juotit,
    Esiwanhemman eltit!
    Ja mix ett' siis minua syt
    Suwun suurilla paloilla,
    Heimon herkku ruokaisilla?
    Woi mielu Metn Emnt,
    Tuo tarkka Tapion Waimo!
    Kuin ett annat aikonansa,
    Harwonkana hoiwahuta;
    Anna tuolta kuin anelen,
    Kieli kullan kuiskuttelen,
    Makiasti mainittelen;
    Luonta Luojan Kaikkiwallan,
    Emon Muaarian malosta;
    Ei tule Turkkia yhest,
    Eik Hattua kahesta.
    Lepy meht, kostu korpi,
    Ihastu Jumaleen ilma,
    Minun metll kywwessini;
    Mesn Ukko Halliparta
    Mesn Kultainen Kuninkas!
    Awaelle aittojasi,
    Sinun aittaisi awara!
    Laske juoni juoxemaani
    Kullasta kujoa myten;
    Hopiaista tiet myten,
    Waskista wajoa myten,
    Kuin ei juoxe tiet myten,
    Osottelle ohjaxille,
    Tmn poiani poloisen
    Miehen Uron astelia!
    sken siitte Ukko lienet
    Kuinka mulle merkin nytt
    Salon sintwn sislt.
    Kummun kultaisen nawalta.
    Juoxe Wimpura wipuini!
    Juoxe Kamtura kahaini!
    Pyrsilm pyywyxeini!
    Muihin pyywyxen siwuhten,
    Muihin ansion alaten.






TOINEN WIHKO (1821).



Upsalassa,
Annettu Em. Bruzeliuxen
Kirjan paiasta wuonna 1821.





        Laula, laula, Winminen!
        Hyrrile hyw Sukuinen!




    I.


       Woi minun Poloinen Poika,
    Kuin m jouwun juomarixi!
    Ratkesin kyln ratixi,
    Joka pullon puistajaxi
    Joka kannun kuaatajaxi,
    Pikarin pikistxi.
       Oppo meite Oimo-weljet
    Me olemme Oimon weljet,
    Me juome joka kapakkan
    Joka kannun kallistamme,
    Joka pullon pullistamme.
    Suaamme kuhmun kulmileini;
    Sinimarja silmilleini.

       Sanottiinpa, soimattiinpa:
    Symrixi, Juomarixi,
    Synehen kyln Sikoja
    Tallukkoita rappaneini.
    Sykn Susi kyln Sikoja,
    Tallukkaita tappakooni!

       Akat suaatanat sanoowat
    mmt ykywt ahrtt,
    Josma ruttona olisin
    Ampuisin akat kylss,
    Koukuleuwat kopristaisin.
    Ei huoli Hotarin poika,
    Hotarill' on huonot housut;
    Ei pie Piijoista lukua
    Eik huoli huntupisi.
       Empeh suruinen lienek'
    Enk el huolen kansa;
    Wielk wiinoa wiruupi?
    Putelista purputonta
    Lkkrist lerkutinta?
    Josm pisis kellarihin
    Olu tynnerin tykni,
    Wiina purakkon puhelle,
    Niin ma laulais kaiken pivn,
    Kaiken yt huikkajaisin.

       El miest jouten juota
    Laita miest laulamaani!
    Laulan min pitkn wirren
    Pitmmn kuin seinn hirren,
    Owen suusta, penkin pist,
    Wienma wirtta kuin wetosta
    Suusta kuin sulan kynst
    Pist kuin piwnkakkarasta.

       Nytma rupian Runoixi
    Lhen Lmmen laulajaxi,
    Laulaisimma taitasimma
    Kuin olutta tuotaisini,
    Kuin ei tuotane olutta
    Kiren wirttini kerll,
    Sykkyrlle syylttelen.
       Laulamma min kotona
    Waan ei julkia kylss,
    Kyln Naiset nauranoowat
    Piijat pilkana pitwt.
    Kuin ma laulan woijessaani
    Ehk toisten en woijek'kaan
    Kuin elin Isen ijll
    itin warrelle wajenen,
    Yhkeini ylesi nousen
    Ktte piexen pehusta,
    Waiwottelle wuotialta.

       Kuinma rupian Runoixi
    Lhen Lmmen laulajaxi,
    Laulan tyynin Tyttrille
    Isnnll Ilves turkin,
    Emnnll werkawiitan
    Pojalle punaiset pxyt,
    Renkille Repon kypr.
       Laulan ma helon-keloja
    Kuin Emnt noita toisi,
    Isnt Sian lihoja
    Pojat tuoreita kaloja,
    Piijat olta kellarista.
       Miss' isnt? Kuss' emnt?
    Kuss' on kellarin awaimmet?
    Niin m tansin tanhualle
    Keikun kellarin perss,
    Waan ei jaxa jalka nousta
    Per penkist ylete.



    II.


    Lxin pienn paimenneeni
    Lassa Lammasten ajooni,
    Isn polwen korkinaissa
    ijin wrttnn pituissa.
    Panin kullat kulmilleini
    Sinilaukan silmilleini,
    Pihini hopian lankan.
    Tuli waras warwikkosta
    Mies wihanen wiswikkosta,
    Otti kullat kulmiltaini
    Sinilankan silmiltni,
    Pistni hopian lankan.
    Min itkiini kotihin,
    Iso kahto ikkunasta;
    "l itke piikueini!
    Tule aittahan alasti,
    Siel' on kirstu kirstun pill,
    Siel' on arkku arkun pill,
    Pane pillisi parasta!
    Nuo Sulhot sua kysyypi:
    Knnen Tytt? Knnen Neito?
    Knnen Morsio mokoma?
    Jospa me mokoman saisi!
    Kuin s kvi kanta wlkk,
    Kuin s seiso sein paisto,
    Kuin s istu muaa iloizi."




    III.

    a) Neitonen (uottaissa).

    Kukku Kultainen Kknen
    Hlkyttele hietarinta,
    Papurinta paukuttele
    Saran mansikka sanele:
    Kynk min wiikon willa-pin,
    Kauwan karwakassikkana?
    Kynk wuuen tahi kaxi,
    Waan kyn kaikehen ikni?
    Tahik' ei tytt tt wuotta?

    Tuo Jumala tuota miest,
    Jonka sormuxet sopisi,
    Rinta-ristit kelpoaisi
    Joka naija nakkojaisi!
    lls tuhma tullekkohon
    Kewy-kanta keikuttohok';

    Kuin ei tullek tuuhiammat
    Koriammat kohte kynek,
    En min sin ikn
    Kuunna kullan piwinni,
    Nuku nurjuren nutulle
    Painu paikka-kukkarolle,
    Raja-kenklle rakastu.

    Waan kuin Tuttuni tulisi
    Ennen nhtyini nkyisi,
    Wirstan wastaan menisi
    Peninkulman pepeltisin.
    Tuollen kaulahan kawaisin
    Jos ois kaula kalman luissa,
    Tuollen suuta suikkajaisin
    Jos ois suu suen weress,
    Tuollen ktt kppjisin
    Jos ois kirme kmmen piss,
    Tuollen wiereni menisin
    Jos ois vierus wertta tysi.
    Tie Jumala purje tuulta
    Eli ratki raswa tyynt,
    Ettei tuon Poloisen Pojan
    Sormet soutaissa kuluisi!
    Ket on wett wellotessa
    Sormet suotta soutellesa.

    Kussa lienet Kultueini
    Muualla miss Marjueini?
    Liek muaalla wai merell
    Waan lie Ruotsin rantaisille?
    Saran salmissa sywiss.
    Jutin jalassa pahassa?
    Jos' on werta pil polwen.

    Tehkm liitto Lintuseini
    Sala-kauppa Kaunoseini
    Ettei jlki jll nwyk
    Jl nisku iljaneilla!
    Tule tuuli, lhe laiwa,
    Suaata saana sille muaalle
    Kussa kultain kuunteloopi
    Kasa-kenk kassonoopi!
    Jos ois tuuli mielelliss
    Ahawainen kielelliss
    Sanan toisi, sanan weisi,
    Sanan liijan kiikuttaisi.

    b) Akka.

    Wiikon uotin wihkihit
    Kauwan kaunista walihtin,
    Wiimen sain wihaisen miehen
    Liha-syj, Luun puria,
    Weren uuwelta wetj,
    Piti wissa wieresseini
    Nahka ruoska naulahalla,
    Pois on potki uutimesta
    Alta waipajan alahte.
    Niin on minunkin miehelle!
    Ktty karttu kainalossa
    Settu siwes olka pill,
    Jolla lyyw kolkkojoopi.

    c) Ukko.

    Pahoin tein poloinen poika
    Omalleini Waimolleini;
    Syrin si, selin makaisi,
    Kuin tupahani tuloopi
    Muotoansa mulisteloo,
    Silmins wirettell.
    Wihta on wintty ktess
    Kopra tukkia haroopi.
    Josma wasta Waimon saisin
    Sylisseini kanteleisin
    Suuta sunkin suikkajaisin.




    IV.


    Mika lie minua luonnut
    Kuka kurjoa kyhnnyt,
    Nillen piwillen pahoiilen
    Mokomille miel-aloille!
    Woi Isonen, woi Emonen,
    Minneks minua loit!
    Tlle suurelle surulle.
    Mokomille miel'aloille;
    Joka ilta itkemni
    Joka wiikko wieremni
    Joka kuu kujertamaani?
    Mahoit ennen iti rukka
    Pest pieni kiwi,
    Kapaloija karttuisia
    Tuuwittella turpehita.
    Liekutella lehti puita
    Mytstell mtthit,
    Ennen kuin minua loit
    Joka ilta itkemni,
    Joka wiikko wieremni
    Joka kuu kujertamaani!
    Illat itkin ikkunassa
    Uaamut aitan kynnyxell,
    Wiikkauwwet wesi kiwillen
    Kuukkauwwet kujaisten suussa.

    Ei itke Iso minua
    Eik weiko wierettele.
    Ei ole sit Sisrt
    Ei sit Emoisen lasta,
    Jolle huoleni sanoisin
    Pakisin mieli pahani.
    Ennen huaastan halkoisillen
    Pakisen pajun wesoille,
    Nep' ei kerro kellenkhn.
    Jos ma wierallen sanoisin
    Wieras wiijexi tekisi,
    Wiel pa kohta kuexikin.

       Is kuoli, Em jtti,
    Jtti mulle jiset kenkt,
    Jtti jisillen jlillen.
       Allaalla on Allin mieli
    Uijessa wilua wett.
    Alempana Armottoman
    Kywess kyln wli.

    Niin on niin minun Emoini,
    Kaswatit Kanoja paljon
    Koko joukko Jouhtenia!
    Tuli lempo niin lewitti
    Tuli haukka niin hajotti.
    Niinp wierin weljesteini
    Niin kuin puut pinosta wieri.
    Saunan kiwet kiukkuasta.
    Niin hitti minun Isini
    Kuin kala kiwisen rannan,
    Niin hitti minun Emoini
    Kuin Orawa kuiwan kuusen.
    l hit Herra Jesus
    Hylki hyw Jumala!
    Hoita Herra huolelista
    Huolelisen Waimon lasta!
    Niinp sano huolellinen
    Suruillinen surkuttele.

    Woi Luoja kuin minua loit
    Orjaxi osallisella!
    Mahoi ennen Luoja luuwa
    Luuwa luotoja merehen,
    Kuinsa sa minua loit
    Orjaxi osallisella
    Wankixi waraallisella!
    Mahoi ennen Luoja luuwa
    Luuwa luotoja merehen,
    Sata suaaria salohon,
    Kuinsa sa minua loit
    Nillen piwillen pahoillen,
    Portahillen pyrywillen
    Warwuillen wapuisewillen!

    Tule se tuuli, paista se piw,
    Laske se laiwa irralle,
    Joka minua ottais orjuwesta
    Pistis palkan piikuwesta!
    Waikka wiereisin weteeni
    Kuaatuisin kalajokeeni,
    Weikoxi weten kaloille;
    Siijat silmni sipuupi
    Hauwit pini harjoeisi.
    Mut kuka tuolla kullalleini
    Pyh paijat pyykinni,
    Arki paijat antanooni
    Nstykit npertenni?




    V.


    Kyh mies ketua kynti
    Kynti kymmenen wakoa,
    Siihen Sirkuiset sikisi
    Warpuiset warastamahan.
    Pajulintu palkulainen
    kttiini, kxittiini,
    Wiemn wiimeist jyw.
    Pierettiini, pyntttiini,
    Wesi silmst sirisi
    Weti noukkaisen nenst.

    Laitettiini lain etehen
    Tuotiin Kurki Tuomarixi,
    Laklat[1] lautamiehehixi;
    Kurki kurkunsa ojensi
    Yli pywn sanomaani:
    "Ei warasta hywxi teht;
    Tahi korwat karsittaani
    Tahi pit leikattaani!"
    Pisky lausu pywn pist:
    "Waraspa olet itk'kin,
    Otat otria osaisi
    Tattaria tarpeheixi,
    Rukihita mielin miri.
    Emphn min warasta,
    Olen ihmisten ilonna
    Riemu kaiken Ristikunnan."

 [1] Karjalaisiin puhen-parsi, jolla ymmertn _Allit_.




    VI.


    Wenlinen wainolainen
    Ijankaiken kiertolainen,
    Souteloopi jouteloopi
    Niemen nient kiertelpi,
    Ymperi ylnjokia
    Kahen puolen karjan maita.
    Neitonen kujerteleepi
    Wenlisen wenehess
    Karjalaisen kaitehessa.
    Isopa rannalla laseisin [tahi: laikeiksen]
    Kujerosta kuulemaani
    Waikutosta wuaatimaani.
    Lunasta Iso minua!
    "Mille m sinun lunasta?"
    On ha sulle kaxi Runnoo
    Pane pantixi parahan!
    "Ennen luowun Neijostaini
    Ennen kuin parasta Ruunastaini."

    Wenlinen wainolainen
    Ijankaiken kiertolainen,
    Souteloopi jouteloopi
    Niemen nient kiertelpi,
    Ymperi ylnjokia
    Kahen puolen karjan maita.
    Neitonen kujerteloopi
    Wenlisen wenehess
    Karjalaisen kaitehessa.
    itipa rannalla laseisin
    Kujerosta kuulemaani
    Waikutosta wuaatimaani,
    Lunasta iti minua!
    "Mill m sinun lunasta?"
    Onha sulle kaxi Lehm
    Pane pantixi parahan!
    "Ennen luowun Neijostaini
    Ennen kuin parasta Lehmsteini."

    Wenlinen wainolainen
    Ijankaiken kiertolainen,
    Souteloopi jouteloopi
    Niemen nient kiertelpi,
    Ymperi ylnjokia
    Kahen puolen karjan maita.
    Neitonen kujerteloopi
    Wenlisen wenehess
    Karjalaisen kaitehessa.
    Weikopa rannalla laseisin
    Kujerosta kuulemaani
    Waikutosta wuaatimaani,
    Lunasta Weiko minua!
    "Mill m sinun lunasta?"
    On ha sulle kolmet miekkoo
    Pane pantixi parahan!
    "Ennen luowun Siskostaini
    Ennen kuin parasta miekastaini."

    Wenlinen wainolainen
    Ijankaiken kiertolainen,
    Souteloopi jouteloopi
    Niemen nient kiertelpi,
    Ymperi ylnjokia
    Kahen puolen karjan maita.
    Neitonen kujerteloopi
    Wenlisen wenehess
    Karjalaisen kaitehessa.
    Sisko pa rannalla laseisin
    Kujerosta kuulemaani
    Waikutosta wuaatimaani,
    Lunasta Sisko minua!
    "Mill m sinun lunasta?"
    On ha sulle kolmet ruunua
    Pane pantixi parahan!
    "Ennen luowun Siskostaini
    Ennen kuin parasta ruunustaini."

    Wenlinen wainolainen
    Ijankaiken kiertolainen,
    Souteloopi jouteloopi
    Niemen nient kiertelpi,
    Ymperi ylnjokia
    Kahen puolen karjan maita.
    Neitonen kujerteloopi
    Wenlisen wenehess
    Karjalaisen kaitehessa.
    Sulhainen rannalle laseisin
    Kujerosta kuulemaani
    Waikutosta wuaatimaani.
    Lunasta Sulhainen minua!
    "Mill m sinun lunasta?"
    On ha sulle kolmet laiwoo
    Pane pantixi parahan.
    "Ennen luowun laiwoistaini
    Ennen kuin parasta Morsiammestaini."

    Nyt m koston toiwotan
    Luoja koston tuokoon!
    Isn ruunat karketkoon
    Paras weto aika!
    Nyt m koston toiwotan
    Luoja koston tuokoon.
    itin lehmt haletkoon
    Paras lypsyn aika!
    Nyt m koston toiwotan
    Luoja koston tuokoon,
    Weljn miekka katketkoon
    Paras sota aika!
    Nyt m koston toiwotan
    Luoja koston tuokoon.
    Siskon ruunut hwitkn
    Paras ilon aika!
    Nyt m koston toitotan
    Luoja koston tuokoon,
    Sulhaisen laiwa juksuoon
    Paras kaupan aika!




    VII.


    Wenlinen wainolainen
    Tappo Isn. tappo Emn,
    Tappo wiisi weikojaini
    Kuusi kummini tytrt,
    Seisemn setni lasta
    Tahtopa tappoa minua;
    Min pisin pistrihin
    Pistret tulehen sytty,
    Min pisin aijan pille.
    Aita kuaatui kahen puolen
    Min kuusehen kawaisin.
    Kuusi kuuexi muruixi
    Seisemxi seiphxi,
    Min lnsi lehtohoni
    Lehto mulle sauwan anto,
    Sauwa minun tielle suaatto
    Tie minun talooni wei;
    lysin Emnnn leipomasta
    Tyttren taputtamasta.

    "Emntini, muoriseini,
    Tie minulle kakkarainen,
    Kiwen silmn suuruinen
    Kanan munan muotoinen,
    Lepn lehen luaajuinen
    Koiwun lehen korkuinen!
    Min kakkara kalamiehelle
    Kalamies kaloja anto.
    Min kalat Riihmiehelle
    Riihmies minulla jywi,
    Min jywt Posson suuhun
    Possi mulla kylkins,
    Min kylki koiralle
    Koira mulle Orawan haukku,
    Min Orawan Kokoille
    Kokko mulle siipiensa,
    Siipiensa sulkinensa
    (Kaiki kannuns-jalkonensa)
    Jolla lensin lyhyttelin
    Yheren meren ylite
    Meren puolta kymmenetta,
    Kahen kaupunin lewiten,
    Jos ol' puut punaisit, muaat siniset,
    Lehet lemmon karwalliset,
    Kukot kulta-kannoxissa
    Kanat waski-warpaissa,
    Tyttret tina-siloissa
    Waimot waski-waljahissa,
    Nuoret miehet miekka wyll
    Wanhat ukot uunin pille.
    Siel' on seint senkin luista,
    Siwuseint Sirkun luista,
    Perseint Petran luista
    Owen seint Osman luista,
    Kiukkuwa meren kiwist
    Laki Lahnan suomuxesta.
    Silta silkill silottu
    Pyt kullasta kuwattu,
    Rahi rauwasta rakettu.
    Onnen Kukko pywn piss
    Joka lattia lakasi
    Sinisexi siiwillensa
    Punaisixi purstollansa.
    Rikat kantoi Rijan tytt
    Perille issn pellon.
    Josta kuulu Kukon laulu
    Herran huuto huonehesen
    Jossa Muaaria makaisi
    Puhas Poika putsutteli."




    VIII.


    Muut sywt muru-kaloja
    Min Kiiski kitustan,
    Muut juowat olut punaisten
    Min wette wiilettelen,
    Muut kenkss kiweriwt
    Min wirsussa wipelen.
    Niin minua niittutointa
    Pient lasta pellottointa,
    Eik' on niitun niitjt
    Eik' on pellon kyntjt!
    Muut niitit Isoinen niityn
    Min rauka raunioita;
    Min kynnn muita maita
    Aho-liepeita ajelen
    Lepikoita lennettelen.
    Kylwin otrat Suomen muaalla
    Wiskaisin Wiron selll.
    Josta wilja wirtuaisi
    Vilja wirtoisen siselln.
    Anna Jesus ora-wuota
    Jumala jyw-kesmm,
    Ette sais orjatkin olta
    Wierettekin wein wetjt!




    IX.


    Kulerwa Kalewan poika
    Lxi soitolla sotaani,
    Ilon lyen muilen mailen
    Kulleroijen Karjalaani;
    Sanoi Islle sanoman:
    Hywsti hyw Isni!
    Isini elttjini,
    Itket ks sin minua?
    Koskas tiijt kuolleeini,
    Meren jlle jneheini?
    Kansasta katonneeini
    Weist whenneeini?
    "En min sinua itke
    Poika toinen tehtneeni,
    Wiel markoa parempi
    Taaleria taitawampi!"

    itiseini kultaiseni!
    Minun kaunis kantajaini,
    Isini imettjini
    Etks S minua itke?
    Koskas tiijt kuolleeini
    Meren jlle jnneeini,
    Kansasta katoneeini
    Weist wheneeni?

    lks surko mun sukuni
    Hellitelk heimoeini,
    Jos mina kulollen kuollen
    Meren jll jhmettynn!
    Jos min kulollen kuollen
    Meren jll jhmettynn,
    Sit surkokoon sukuni
    Hellitelkn heimoweini!
    "Poikoseini kultaseini
    Etks tunne itin ini,
    itin sytnt sylite?
    Niin min sinua itkn
    Niin pa parun Poikostaini,
    Ett' Lumet nisit niljenexi,
    Ja ne niljet sulix' maixi,
    Sulat muaat wihoittamaani."




    X.


    Min mies metn kwi
    Uros korwen kolkuttaja,
    Kwin m korwet kolkuttellen
    Salot synkt sylkyttellen,
    Kankaat kaiket kaikottellen.
    Ammun Tetren, ammun toisen,
    Ammun kohta kolmanenkin,
    Putoisi puhas lumelle
    Rahat hankelle hajoisi.
    Niin ennen Etuinen-Muori
    Wiis anto wiitan nyppyllt,
    Kuusi kumpun mtthlt
    Sejseman selnlt.
    Mut tm nykyinen Muori
    Kerran kuussa kuokkajaa,
    Ei sitkn siiwollein.

    Lepy lehto, kostu korpi,
    Taiwu ainonen Tapio!
    Metn Hippa Halliparta
    Metn kultainen Kuninkas,
    Hopiainen hallehtia!
    Anna mulle ainosiais,
    Kanna mulle kainosiais,
    Kullasta kulisiwia
    Hopiassa helkewia!
    Pist willainen piwoisi
    Kasta karwa-kmmeneisi,
    Kmmeneisi kymmeneisi,
    Yhtene kesss ynn
    Ehto ynn ensimiss,
    Minun miehn ehtiwn eteen
    Pyytwn pyyreen!
    Anna juosta juotusasti
    Wikewsti wiilettella,
    Tuihakasti tuulettella,
    Lpi wijan wilmekkihin
    Lpi kankain kapekkoihin,
    Lpi soihin, lpi maihin
    Lpi korpiin kowiin!
    Jos tule joki eteisi
    Silki sillaxi siwalla,
    Puna paula portahixi
    Hako syrjn sysj!
    Kuins tunnet Uron tulewa [Tss on puhe Jnixesta.]
    Tupita urowa myten,
    Juoskoon kullaissa krn,
    Hopiaissa sykkyrn,
    Tuo tulla tuuhattelloo!
    Jok' on jyk juorulleen
    Sit wirkiste wisalla,
    Kaikota kari-perlla.
    Ett witsa winkaisoopi
    Pajun latwa parkaisoopi!

    Ota wihta wiiakkosta
    Koiwun kolmen kannaxesta,
    Katajata kankas muaalta,
    Jolla arkoja ajelet
    Nuorukkaista nouattelet!
    Jok on laiska juoremaan
    Sit siimalla siwalla,
    Rauta ruoskalla rawauta!
    Joka poskeen puskeexe
    Tielle korwista kohoita,
    Siwalla hnt siwullen
    Eli pihn paukauta!
    Kuin ei ole tll muaalla
    Tuowos muaalta tuonemalta,
    Wetyis wesinkin takoa.
    Yli pyytjn yhexen
    Yli kuaatajan kahexan,
    Wiijen Wiipurin wlilt
    Kuuen linnan kuuluwilta
    Aita muaahan kuaatukooni
    Seisemlt seiwswlilt,
    Josta wilja wirtowasi
    Wiljan wirtoisen sislle!
    Lapin luaajalta salolta
    Pohjan pitklt perlt
    Kyntt kaiken karwallista.




    XI.


    Karhun Vakoissa.
    (Mehtn mentywn).

    Tuolla Korpi kuumottaapi
    Salo siintpi Sininen,
    Tuonek mieleni tekpi
    Aiwoni ajatteloopi,
    Muihen miesten mehtimaille
    Uroisten eri-saloillen.

    Neizyt Muaaria Emoinen
    Puhas Muori muuollinen,
    Entinen Elo-Emnt!
    Lyten lykky wuaatehisi,
    Anti paitoisi paneten
    Minun pyytpiwinni,
    Sinun anto aikonaisi.
    Laske jola juoremaani
    Wirka wippelehtemaani,
    Ammatti awittamaani.

    Suxeni matoo matona,
    Koiran' willan kuontalona,
    Minun saatua saloon,
    Mehti maillen mentywini
    Metn matkalla mustalla
    Kowan korwen koitellessa.
    Waan jos mehte merkin antaa
    Niin sano, Salon Isnt?
    Ei ole turkia yhest
    Kelposta kahen nahasta.
    Waan jos S satoja annat
    Tuhansia tuppoeillet,
    Niin min werkaani wetelen.
    Panen Saxa-paltinaisen,
    Sillat silkill siwutan
    Suon sammalet sametill',
    Veralla wetelt paikat,
    Kunniaxi kunnon Herran,
    Etuxi mehn Emnn.

    Hiijen akka, hiijen eukko,
    Hiijen ainua Emnt!
    Korjo nyt koiriaisi
    Raiwa nyt rakkiaisi,
    Tielt miehen onnelisen
    Tielt Uroin awuri!
    Laita nyt lakia neuwwo,
    Koske nyt konia konsti,
    Jolla miest mielyttlet!
    Hiihtemni hiljalleeni
    Vetmn weran tielle,
    Mehte tulkooni awuxi!
    Emnt hyw tapainen,
    Metn Hippa Halliparta!
    Pist miekkaisi mereheen
    Jolla Karhun kuaataiaisin
    Metn onnen ottelisin,
    Ilman muihen tietemet
    Lapin lasten luulemata!

    Annika Tapon Emnt
    Naita meiten miehimme!
    Uuwista uroitamme,
    Mess mieli tyttrille
    Karwa rinnoilla kawota!
    Kell' on kaswot kaunihimmat
    Sinisimmt silmn ripset,
    Kuuliammat kulman karwat
    Kuin on miehelle minulle?
    Miehen mnty on metll
    Kuunna paistaa kuusen oxat
    Hopiana honkan oxat
    Piwn Petjn klk;
    Ohtosen pesn owelle
    Meht haisuupi hawuillen
    Katajoille katkuaapi.
                  (Kuin on wioittu.)
    Ohtoseini ainoseini
    Mesi kmmen kirsini,
    Emmin sinua pannut
    Eik toinen kumpalini!
    Ite hairait hawoilta
    Ite wierit wempelelt,
    Kuaawuit koiwun konkelolta
    Lepn lenkolta lipeisit,
    Puhki kultaisen kupuisi
    Rikki marjaisen mahaisi;
    Yt on syxyiset pimit
    Syxyiset hawut liwiet.
                  (Jos pillen systexeen.)
    Tunke turpaisi kulooni
    Paina pisi mtthsen!
    Sy se kultainen korenta
    Lepi kielen kantemeisi!
    Ktke kynnet karwohoisi
    Hampahat, ikenihisi!
    Lyp lukko luihen pille
    Haitta hammaisten etehen!
    Leukoin lewiemt
    Hampain hajowamata,
    Willa suusi! willa on pisi!
    Willa on wiisi hammastaisi!
    -- Lykmme ktt kmmenill!
                  (Pewon syntyminen.)
    Tuol' on Ohto tuuwiteltu
    Kuusen latwan kukan alla,
    Pienehen petjn alla
    Rahin rautaisen nenlle.
                  (Kotiin tuuwessa.)
    Lhe kulta kulkemaani
    Hopea waeltamaani!
    Kultaista kujoa myten
    Hopiaista tiet myten.
    Waskista wajoa myten;
    Wasten warwikko-mki
    Kohten wuorta korkiata!
                  (Kotiin tullessa.)
    Pois pojat porstuwista
    Piijat pihti puolisista,
    Uron tullessa tupaani
    Miestn mntywn sisllen!
    Tupa on tehty miesten tulla
    Talli hewoisten asua,
    Sopiko turpa tupaani
    Nen nelis-soppiseen?
                  (Pit leikatessa.)
    Nenn otin Nokolta
    Nenn nenttmlt;
    "Mits sin sian panet?"
    Panen hawun kolmenkannon!
    Silmn otin Nokolta
    Silmn silmittmlt;
    "Mits sin sian panet?"
    Panen hawun kolmenkannon!
    Korwan otin Nokolta
    Korwan korwattomalta;
    "Mits sin sian panet?"
    Panen hawun kolmenkannon!
                   (Pkallon honkaan pannessa.)
    Nyt on luihen luske,
    Luihen luske, pihn paukeh,
    Kowa hammaisten kolina.



