Kuuntelemalla huonosti saatat lytätä toisen – varo näitä viittä mokaa!

Kuunteleminen on osa hyvää keskustelua. Huono kuuntelija voi kuitenkin saada paljon pahaa aikaiseksi. Tutkija kertoo, mitä meidän olisi syytä tietää näistä kuuntelun niin sanotuista pimeistä puolista.

Jos kuuntelija vähättelee, tuputtaa neuvojaan tai tavoittelee kuuntelemisella omaa etuaan, voi vuorovaikutus lähteä heti alkuun väärille raiteille. Kuuntelututkija Sanna Ala-Kortesmaa puhuu tällaisista kuuntelun hallaa tekevistä puolista pimeinä puolina. Niillä voi satuttaa ihmisiä tahtomattaan tai tahallisesti.

Hän myöntää, että pimeät puolet -ilmaisu on vahva ja huonosti kuuntelulla voi olla monenasteisia seurauksia, mutta termi avaa hänen mielestään ilmiötä hyvin. Suomessa ilmaisua ei vielä käytetä kovin laajasti, mutta maailmalla kuuntelun pimeistä puolista puhutaan muun muassa sanoilla shadow sides of listening tai dark side of interpersonal relationship. Tällä hetkellä Ala-Kortesmaa kirjoittaa aiheesta akateemiseen tutkimukseen perustuvaa tietokirjaa.

Viisi kuuntelun pimeää puolta

1. Kuuntelija vähättelee puhujan sanomisia

Jos kuulija vähättelee ja kritisoi puhujaa, hän ikään kuin nollaa puhujan kokemuksen asian tärkeydestä. Ihminen on voinut hakea kuuntelijalta tukea, eikä näin ollen saa sitä.

Sanna Ala-Kortesmaa huomasi tämän konkreettisesti, kun hän teki 2000-luvun alussa vapaaehtoistyötä alaikäisten rikostentekijöiden parissa Yhdysvalloissa. Hän huomasi, että monilla näistä 16–17-vuotiaista nuorilla oli vuorovaikutusongelmia perheissä. Kun nuorten kanssa työskennelleet aikuisetkaan eivät aina onnistuneet luomaan kovin hyvää vuorovaikutussuhdetta nuoriin, nämä kokivat, että he jäivät yksin ja olivat arvottomia.

– Aikuiset ohittivat nuorten sanomiset ja kokemukset olankohautuksella ja vähättelivät niitä sanomalla muun muassa, ettei tuo nyt ole mikään juttu.

2. Kuuntelija alkaa heti neuvomaan

Kuuntelija ei aina kaipaa neuvojen tuputtamista. Esimerkki: kaveri kertoo arkielämän huolistaan ja toinen alkaa heti tarjota neuvoja, vaikkei puhuja ole niitä erityisesti pyytänyt. Silloin toinen ei koe tulleensa kuulluksi, vaan saattaa tuntea, että hänen pitäisi tehdä jotain toisin. Usein puhuja vain haluaa purkaa ahdistustaan ja toivoo kuulijalta tukea ja empatiaa.

3. Kuuntelija tavoittelee omaa etuaan

Kuuntelija voi tavoitella myös omaa etuaan. Näin voi käydä esimerkiksi lobbaustilanteessa, joissa on mukana poliittisia tai taloudellisia intressejä. Sanna Ala-Kortesmaan mukaan tällaisia havaintoja on tehty erityisesti ulkomaisissa tutkimuksissa.

Esimerkiksi vaalikampanjoissa poliitikon tavoittena ei ole ratkaista kansan huolia kuuntelemalla heitä, vaan saada selville mistä asioista ja miten yleisölle kannattaa puhua, jotta äänisaalis kasvaisi mahdollisimman suureksi.

4. Kuuntelija kuuntelee puhujaa esimerkiksi tietyn ikäryhmän tai rodun edustajana

Kuuntelija ei kohtaa puhujaa yksilönä, jos hän kuuntelee toista stereotyyppisenä esimerkkinä tietystä rodusta, sukupuolesta, iästä tai asemasta. Amerikkalaisissa valamiestutkimuksissa on käynyt ilmi, miten paljon esimerkiksi rotuennakkoluulot vaikuttavat kuuntelutilanteessa. Tutkimusten mukaan valkoinen valamiehistö toteaa värillisen henkilön helpommin syylliseksi.

5. Kuuntelija aktivoi puhujan trauman

Klassinen esimerkki tästä on raiskauksen uhri, jota kuuntelija ei ota tosissaan, vaan hyssyttelee tätä ja saattaa jopa vihjata, että syy on puhujassa eli uhrissa. Tällöin raiskauksen aiheuttama trauma saattaa aktivoitua uudelleen.

Toinen esimerkki: Teinillä on mennyt seurustelusuhde poikki ja hän kertoo tästä vanhemmalleen. Jos hyvää tarkoittava vanhempi sanoo: "Älä sure, löydät kyllä pian uuden", se voi tuntua nuoresta pahalta, koska vanhempi viestii, ettei suhde ollut merkittävä.

Miten kuunnella paremmin?

Pysähdy, pysähdy ja pysähdy!

Kaikenlainen multitaskaaminen eli esimerkiksi sähköpostin kirjoittaminen tai puhelimen selaaminen haittaa kuuntelemista ja vuorovaikutukseen keskittymistä. Sanna Ala-Kortesmaa pitääkin pysähtymistä ja rauhoittumista ensiarvoisen tärkeänä. Silloin on mahdollisuus ymmärtää, miten tärkeä asia on puhujalle.

Esimerkki: Esikoululainen tulee kertomaan, miten hän askarteli kaverinsa kanssa yhdessä ja kaveri kehui hänen olevan siinä tosi hyvä. Vanhempi saattaa ruokaa tehdessään todeta, että sehän kiva ja alkaa kysellä miten päivä muuten meni. Ala-Kortesmaan mukaan tärkeä hetki voi mennä ohi, jos aikuinen ei anna vahvistusta lapsen saamille kehuille, joista lapsi on itse kovasti ilahtunut.

Ymmärrä, millaisten lasien läpi katsot!

Kuuntelutapaamme vaikuttavat muun muassa aiemmat kuuntelukokemukset, kulttuuri, ennakkoluulot, arvot, motiivit, tilanne ja puhujan yhteiskunnallinen asema. Kun mieli on avoin, pystyy paremmin tiedostamaan millaisia filttereitä eli suodattimia kuuntelutilanteessa itsellä on ja sitä onnistuneemmin voi toisia kuunnella eikä ainakaan vahingossa sysää puhujaa syviin vesiin.

Silloin pystyy myös ymmärtämään paremmin, miksi ihmiset reagoivat joskus samoihin asioihin aivan eri tavalla. Joku saattaa itkeä ja toinen taas nauraa samaa informaatiota kuunnellessaan.

Kuuntelutilanteissa on monia suodattimia

Kulttuuri vaikuttaa vahvasti kuuntelutapoihin. Esimerkiksi Suomessa kuunnellaan puhujaa pitkään ja keskeyttämistä pidetään yleensä epäkohteliaana. Jossain kulttuurissa taas sitä, että kuuntelija ei kommentoi väliin, saatetaan pitää merkkinä mielenkiinnon puutteesta.

Myös aiemmat kokemuksemme vaikuttavat siihen, mitä kuulemme. Ennakkoluulot ovat vahva suodatin, kuten yllä olevassa amerikkalaisessa valamiestutkimuksessa kerrottiin.

Myös arvot, uskomukset, asenteet, motiivit ja odotukset vaikuttavat siihen mitä kuulemme. Jos kovasti toivoo jotakin asiaa toteutuvaksi, niin silloin saattaa kuunnella ja tulkita viestejä niin, että ne tukevat omaa toivetta.

Esimerkki: Jos ihminen, johon olet ihastunut, kysyy, onko sinulla suunnitelmia viikonlopuksi, saatat tulkita, että sinua ollaan pyytämässä ulos - vaikka kysyjä olisikin ihan muuten vain kiinnostunut viikonloppusuunnitelmistasi.

Myös tilanne tai puhujan yhteiskunnallinen asema vaikuttaa siihen, miten häntä kuuntelemme. Esimiestä tai yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa olevaa saatetaan kuunnella huomattavasti tarkemmalla korvalla kuin kaveria.

Kuuntelijalla voi olla myös faktasuodatin, jonka kautta hän kuulee kaiken informaation, mutta ei tunnetta, jota puhuja ilmaisee. Silloin puhujan todellinen sanoma ja kokonaisuus saattaa jäädä huomaamatta.

Kysy itseltäsi, millainen kuuntelija minä olen!

On hyvä pohtia myös sitä, millainen käsitys itsellä on kuuntelemisesta ja itsestä kuuntelijana. Miten sinä haluaisit, että sinua kuunnellaan? Kun on tietoisempi omista kuuntelutavoistaan, on enemmän aistit auki vuorovaikutustilanteessa.

Kuuntelutaito kehittyy myös pohtimalla, miten kuuntelutilanne meni "noin niin kuin omasta mielestä". Miksi jokin esimerkiksi ärsytti itseä? Puhuja tarkoitus ei välttämättä ole aiheuttaa tunnereaktiota, vaan ehkä hän yrittää kertoa jotain, mitä kuulijan oikeasti pitäisi ymmärtää.

Esimerkiksi parisuhderiidoissa väärinymmärrysten määrä vähenee huomattavasti, jos pystyy olemaan antautumatta tunteen valtaan. Silloin ehkä pystyy oikeasti kuuntelemaan, mitä toinen yrittää kertoa.

Sanna Ala-Kortesmaan mukaan ihmiset kuvittelevat usein tuntevansa toisen läpikotaisin ja jättävät sanomatta olennaisia asioita, koska ajattelevat, että toinen tulkitsee asiat samalla tavalla.

Hyvin kuunteleminen on raskasta työtä. Ihmisen työmuisti ja pitkäkestoinen muisti käyvät jatkuvaa vuoropuhelua keskenään, kun muistikeskus yrittää etsiä kuulemalleen vastaavuuksia pitkäkestoisesta muistista: mihin sanat yhdistetään.

Siksi esimerkiksi työpaikoilla kokoukset, seminaarit ja koulutukset pitäisi Sanna Ala-Kortemaan mukaan pilkkoa niin, että kolmen vartin jälkeen aivoille tarjotaan jotain aivan muuta. Sen jälkeen osallistujat jaksavat taas ottavat vastaan lisää kuunneltavaa.

Testaa, millainen kuuntelija olet

Kuuntelutyylin tiedostaminen auttaa ymmärtämään toisiamme.