Johanna Vehkoo
Yle
Verkossa liikkuva disinformaatio on suurelta osin visuaalista. Valheenpaljastajan vinkeillä opit jäljittämään valokuvien alkuperän ja tarkistamaan, esittävätkö ne oikeasti sitä, mitä niiden väitetään esittävän.
Valheenpaljastaja neuvoi jo vuonna 2015, miten verkossa leviävän kuvahuijauksen voi tunnistaa. Artikkelissa opeteltiin käyttämään Googlen käänteistä kuvahakua, joka on edelleen varmasti maailman käytetyin kuvanjäljitystyökalu. Nyt on korkea aika päivittää kuvanjäljitystaidot 2020-luvulle ja sukeltaa aihepiiriin Googlea syvemmälle.
1. Käänteiset kuvahaut
Googlen käänteinen kuvahaku (reverse image search) on silti edelleen hyvä paikka aloittaa: se on helppokäyttöinen ja kun sen opettelee, osaa käyttää kuvahakua myös muilla hakukoneilla. Kaikki toimivat käytännössä samalla tavalla.
Tätä nykyä asiantuntijat suosittelevat erityisesti venäläisen Yandex-hakukoneen käänteistä kuvahakua. Se palauttaa usein tarkempia tuloksia kuin Google, mutta tulokset ovat jossain määrin painottuneita Itä-Eurooppaan. Tästä syystä on hyvä idea käyttää useita kuvahakukoneita rinnakkain. Ei kannata lannistua, jos ei löydä etsimäänsä yhdestä hakukoneesta. Jokin toinen voi olla juuri hakemasi kuvan kohdalla parempi.
Käänteistä kuvahakua tarjoavat myös Bing, kiinalainen Baidu ja pelkästään kuvahakuihin kehitetty Tin Eye. Viimeksi mainittu keskittyy etsimään kuvan kopioita, joten se on erityisen käytännöllinen valokuvaajille, jotka haluavat tietää, onko heidän kuviaan käytetty jollakin nettisivustolla ilman lupaa.
Verkon kuvahuijauksista tyypillisimpiin kuuluvat dramaattiset onnettomuus- ja katastrofikuvat, jotka lähtevät kiertämään uutistapahtumien yhteydessä.
Käänteinen kuvahaku etsii visuaalisesti toisiaan muistuttavia kuvia. Se voi löytää vaikkapa erikokoisen version etsimästäsi kuvasta, muita kuvia samasta kohteesta tai kuvia, joissa on samannäköisiä elementtejä.
Hyödyllinen palvelu on myös RevEye, joka on nettiselaimeen ladattava lisäosa. RevEye tekee käänteisen kuvahaun yhtä aikaa viidestä eri hakukoneesta: Googlesta, Bingistä, Yandexista, TinEyesta ja Baidusta. Käyttäjän täytyy vain klikata lisäosa päälle haluamansa valokuvan kohdalla. Näin kuvahaun pystyy tekemään yhdellä klikkauksella ja vieläpä viidestä hakukoneesta kerralla.
RevEye on saatavilla Chrome- ja Firefox-selaimille.
Tee näin: Valitse kuva, jota haluat jäljittää. Klikkaa auki valintaruutu, josta voit valita vaihtoehdon “kopioi kuvan osoite” (Mac-koneilla ctrl+klikkaus, pc-koneilla klikkaus hiiren oikealla nappulalla). Mene kuvahakuun valitsemallasi hakukoneella:
Yandex
Bing
Baidu
TinEye
Google Images
Klikkaa kameran kuvaa. Liitä kuvan osoite hakukenttään ja suorita haku. Voit myös ladata hakuun kuvatiedoston omalta koneeltasi.
Tehtävä: Mene Facebookin tai johonkin muuhun sosiaaliseen mediaan, jossa sinulla on profiili. Oletko saanut kaveripyyntöjä henkilöiltä, joita et tunne? Onko Twitter- tai Instagram-seuraajiisi liittynyt hämäräveikkoja? Tee käänteinen kuvahaku sekä käyttäjän profiilikuvasta että taustakuvasta, jos hänellä on sellainen.
2. Muiden työkalujen käyttäminen kuvahaun apuna
Jos kuva on levinnyt laajalti verkossa esimerkiksi meeminä, uusia tuloksia on niin paljon, että kuvan alkuperäistä lähdettä voi olla vaikea löytää. Tällöin on järkevää tehdä aikarajaus. Esimerkiksi Googlen kuvahaussa voit etsiä kuvia itse määrittelemältäsi ajanjaksolta.
Hakukone saattaa tehdä arvauksen kuvan sisällöstä. Alla olevassa esimerkissä Google tunnisti uutiskuvan aiheeksi koronavirusepidemian. Joskus hakukoneen sanallinen arvaus osuu oikeaan ja on hyödyllinen, mutta toisinaan siitä voi olla haittaa. Jos ehdotus osuu väärään, voit poistaa sen ja tehdä haun uudestaan. Voit myös auttaa hakukonetta ja antaa itse kuvan seuraksi jonkin avainsanan.
Jos valokuvassa on tekstiä kielellä, jota et ymmärrä, voit syöttää tekstin Google Translaten käännöspalveluun. Google Translateen voit myös kirjoittaa tekstin käsin.
Voit myös kokeilla jotakin verkon lukuisista OCR-palveluista (optical character recognition). OCR-skanneri lukee tekstin kuvasta ja muuttaa sen kirjaimiksi. Näin voit käyttää tekstiä hakusanana tai laittaa sen Google Translateen.
Verkon kuvahuijauksista tyypillisimpiin kuuluvat dramaattiset onnettomuus- ja katastrofikuvat, jotka lähtevät kiertämään uutistapahtumien yhteydessä. Ne ovat dramaattisia ja usein visuaalisesti näyttäviä kuvia, joiden väitetään kuvaavan uutistapahtumaa. Tällaisia levitetään oikeastaan aina, kun uutisissa on terrori-isku, lento-onnettomuus tai jokin luonnonkatastrofi. Käänteisen kuvahaun avulla selviää, jos kuva on oikeasti jostakin toisesta tilanteesta ja toisesta ajankohdasta.
Yksi erinomainen tapa selvitellä tällaisten kuvien todenperäisyyttä on verrata kuvan säätilaa todelliseen säädataan kyseiseltä päivältä. Jos kuvassa vaikkapa Tampereella sataa lunta ja kuvan väitetään olevan tietyltä päivältä, voit tarkistaa säätilastoista, satoiko tuolloin todella lunta.
Säätilastot löytyvät helposti Wolfram Alphasta
Tehtävä: Mene Twitteriin ja valitse jotakin tuoretta uutistapahtumaa koskeva aihetunniste eli hashtag (tällaisia ovat olleet esimerkiksi #notredamefire ja #coronavirus). Etsi tviittivirrasta valokuvia. Selvitä, esittävätkö ne oikeasti kyseistä uutistapahtumaa vai ovatko ne vanhempia kuvia muista tilanteista?
3. Exif datasta voi löytää jopa kuvaajan tarkan sijainnin
Exif data on valokuvan metadataa eli teknisiä tietoja, joita kamera tallentaa kuvan ottohetkellä. Tällaisia ovat esimerkiksi suljinaika, aukko, resoluutio, kellonaika ja päivämäärä. Jos kuvaajan älypuhelimen kamerassa on ollut paikannus päällä, saatat löytää exif datasta jopa tarkan paikan, jossa kuva on otettu. Sitten vain syötät koordinaatit Google Mapsiin.
Verkosta löytyy lukuisia ilmaisia ja helppokäyttöisiä exif data -palveluja. Niihin voi joko kopioida verkosta löytämänsä kuvan url-osoitteen tai ladata kuvatiedoston omalta koneelta. Kannatttaa tosin muistaa, että vaikka sosiaalisen median palvelut eivät yleensä saa kiitosta käyttäjiensä yksityisyyden suojaamisesta, valokuvista ne tapaavat riisua exif datan automaattisesti. Facebookiin ladatuista kuvista ei siis saa mitään irti exif data -palvelujen avulla.
Tässä Valheenpaljastajan suosimat palvelut:
Jeffrey’s Image Metadata Viewer
Exifdata.com
Tehtävä: Lataa exif data -palveluun valokuva kamerasta, jota itse käytät. Mitä tietoja saat esiin? Kertooko exif data sijaintitietosi? Jos haluat suojella yksityisyyttäsi, ota sijaintitiedot pois päältä kamerasi asetuksista.
4. Kuvamanipuloinnin tunnistaminen
Tämä vaatii jo enemmän perehtyneisyyttä kuvankäsittelyyn ja digitaalisten valokuvien olemukseen. Nokkelat koodarit ovat kuitenkin kehittäneet joitakin suhteellisen helppokäyttöisiä ilmaisia verkkotyökaluja, jotka antavat käyttäjän tutkia valokuvaa esimerkiksi ELA-analyysin avulla. ELA eli error level analysis auttaa käyttäjää tunnistamaan valokuvista alueita, joiden kompressio- eli pakkausaste eroaa muista kuvan alueista. Tällaiset helposti erottuvat kohdat saattavat olla merkki photoshoppauksesta.
Photo Forensics -niminen sivusto opastaa käyttäjää ELA-työkalun käyttöön. Sivustolla on myös opettavaisia harjoituksia. Muita vastaavia palveluita ovat Image Verification Assistant, Forensically ja Ghiro.
Tehtävä: Tähän tarvitaan kuvatiedosto, eli somesta napattu kuvan verkko-osoite ei nyt riitä. Jos sinulla on kuvankäsittelyohjelma, tee johonkin omaan kuvaasi jokin selkeä muutos. Tarkastele sen jälkeen kuvaa Image Verification Assistantin, Forensicallyn tai Ghiron työkalujen avulla.
Siitä vain harjoittelemaan!
Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.
